Perunan sadetuksen hallinta

Abstract

Perunan vedentarve on muita viljelykasveja suurempi. Kasvukauden aikainen kuivuus aiheuttaa sadon määrän alenemista ja laadun heikkenemistä. Perunan sadetuksen hallinta -hankkeen tavoitteena oli tuottaa käytännön perunantuotantoon soveltuvaa tietoa sadetuksen satovaikutuksista, työmenekistä ja kannattavuudesta. Kenttäkokeissa selvitettiin sadetuksen vaikutuksia perunan kehitykseen, satoon ja laatuun. Kokeissa ei havaittu sadetuksella olevan vaikutuksia kasvuston kehittymiseen. Mukulalukumäärää sadetus sen sijaan lisäsi. Sadetus lisäksi nopeutti mukulasadon kehitystä kasvukauden puolivälissä, mutta lopullisen sadon ja tärkkelyssadon määrään sadetuksella ei tässä tutkimuksessa havaittu olevan vaikutusta. Sadetus lisäsi terveiden mukuloiden osuutta sadossa; sadettamattomissa ruuduissa oli seittirupisia mukuloita huomattavasti enemmän. Vuonna 2011 annettu lisätyppilannoitus hidasti kasvuston tuleentumista. Typpilisäys nosti sadon määrää ja suurempien mukuloiden osuutta sadossa, mutta onttoja tai keskeltä ruskeita oli enemmän. Typpilisäys nosti myös tärkkelysprosenttia ja tärkkelyssadon määrää. Kenttäkokeissa seurattiin sadetuksen vaikutuksia maan kosteuteen ja ravinnetilaan. Sadetetut alueet olivat sadettamattomia kosteampia kaikissa syvyyksissä. Käytetyt sadetusmenetelmät vaikuttivat maan kosteuteen samalla tavalla, eikä menetelmien välillä havaittu eroja. Kenttäkokeet toteutettiin kasvukausina 2010 ja 2011. Molempina vuosina luontainen sadanta oli niin runsasta, ettei sadetuksesta saatavaa hyötyä voitu selkeästi todentaa. Hankkeessa selvitettiin lisäksi sadetukseen käytettävien jokivesien laatua tärkeillä perunantuotantoalueilla sekä veden puhdistukseen tarkoitettujen menetelmien toimivuutta sadetusveden puhdistuksessa. Tulokset osoittivat käytetyn AOT-laitteiston puhdistavan vettä sekä perunalle tyvimätää aiheuttavista Dickeya spp -bakteereista että ihmisille haitallisista koliformisista bakteereista.

Potato water demand is greater than that of the other crops in Finland. During the growing season, lack of water causes yield and quality losses.The aim of the project Management of irrigation in Finnish potato production was to produce practical knowledge of the effects of irrigation on potato crop, working hours and profitability. The effects of irrigation on potato development, yield and quality was investigated in field trials. In these trials, irrigation did not have any effect on potato stem development. However, irrigation did increase the number of tubers and speeded up the development of the yield in the mid of season. There were no differences in total yields nor starch yields between treatments. Irrigation increased the proportion of healthy tubers in yield, mainly because there was significantly more black scurf (Rhizoctonia solani) infected tubers in non-irrigated plots. In the second year we also tested the effect of extra nitrogen fertilizing on potato. Nitrogen supplement during early stage of tuber development delayed stem ripening. It also increased tuber yield and size, starch content and starch yield but reduced tuber quality by increasing internal defects. Soil moisture and nutrient content were also monitored. In the irrigated areas soil water content was higher in all depths (10 50 cm). Both gun (sprinkler) and boom irrigation methods had similar effects on soil moisture and no differences were observed between these methods. Field trials were carried out in growth periods of 2010 and 2011. In both years the natural rainfall was so heavy that the benefits of irrigation could not been clearly verified. We investigated the quality of river water in major potato production areas in Northern Ostrobothnia and also tested the effectiveness of different water purification methods to bacterial pathogens of potato. The results showed decrease in the total number of Dickeya bacteria (Ech 1A) which causes blackleg on potato and coliform bacteria which is harmful to human health, as the water circulated through the AOT water purification system.