Lähiruokaa Lapin matkailijoille : Matkailijoiden ruokahuollossa työskentelevien näkemyksiä lähiruoan käytöstä Rovaniemen seudulla ja Itä-Lapissa

Abstract

Matkailulla on tärkeä rooli, kun harvaan asuttujen alueiden ruoantuotanto siirtyy keskittyneestä ja globaalista valtavirrasta hajautetumpaan ja pienimuotoisempaan paikalliseen ruoantuotantoon. Tilanteen kartoitus ja kattava kuva lähiruoan käytön pullonkauloista matkailukeskuksissa on ensimmäisiä askelia kohti muutosta. Levin ja Inari-Saariselän keittiömestareiden ja ravintolan vastuuhenkilöiden haastattelun perusteella siirtyminen kestävimpiin ruokajärjestelmiin edellyttää koko ruokaketjun keskinäistä yhteisymmärrystä ja matkailukeskuksissa halua edistää lähiruoan tarjontaa. Haastateltujen pieni määrä kannusti meitä sekä laajentamaan haastateltavien joukkoa että tarkastelemaan elintarvike- ja matkailualojen asemaa Lapissa seutukunnittain. Tällä kertaa haastattelimme koko elintarvikeketjua Rovaniemen seudulla ja Itä-Lapissa. Lisäksi halusimme selvittää, onko matkailukeskuksissa lähiruoan suoramyyntä matkailijoille ja onko yrityksillä kiinnostusta toimittaa ruokapaketteja mökkeihin. Haastattelujen tulokset tukivat aiempaa harvaan asutun alueen lähiruokamääritelmää. Lähiruoka on enimmäkseen omasta maakunnasta, mutta saatavuusongelmien sattuessa myös naapurialueilta kerätystä tai tuotetusta raaka-aineesta valmistettua ruokaa. Matkailun kontekstissa määrittelyyn tarvitaan väljyyttä. Kun lähiruoan tuotanto tukee paikallista yrittäjyyttä ja tapahtuu pohjoisissa olosuhteissa, ruoka yleensä täyttää ketjun mielestä lähiruoan kriteerit. Tuotanto- ja kulutuspaikan välimatka kilometreissä ei ole oleellinen asia. Toisaalta matkailijan osallistaminen ruokakokemusten syntyyn, kuten esimerkiksi osallistuminen ruoan valmistukseen itse kerätyillä raaka-aineilla, sekä lähiruoan tarinallistaminen voivat tiukentaa lähiruoan määrittelyä. Haastattelut vahvistivat aiemmin omaksuttua käsitystä lähiruoan saatavuuden haasteista matkailukeskuksissa. Niitä ovat erityisesti raaka-aineen tuotanto-ongelmat ja tarjonnan yksipuolisuus sekä sektoriajattelu. Tyypillisimpiä lähiruoan raaka-aineita ovat poronliha, kala ja marja. Matkailualueiden yrittäjät tekevät vielä melko vähän yhteistyötä alkutuottajien kanssa, mikä kertoo sekä sektoriajattelusta että vähäisestä alkutuottajien määrästä. Seutukuntakohtainen toimialatarkastelu osoitti, että erityisesti Pelkosenniemen kunnassa, jossa sekä maatalous että matkailu ovat tärkeitä työllistäjiä, on periaatteessa hyvät lähtökohdat sektorirajat ylittävälle yhteistyölle. Haastattelut paljastivat, että matkailussa olisi käyttöä villiyrteille ja viljellyille tuotteille, kuten juureksille ja vihanneksille. Erityisesti villiruokaa ja kasvispainotteista lähiruokaa suosimalla matkailija voi kokea pienentävänsä lentomatkan hiilijalanjälkeä joltain osin. Lisäksi Lapin puhtaita raaka-aineita on helppo tarinallistaa luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyihin perustuvassa matkailussa. Yrittäjiltä saatiin paljon kehittämisehdotuksia, jotka tiivistimme viideksi toimintasuositukseksi. Ehdotukset liittyvät tarpeisiin saada markkinoille suurempia tuote-eriä tehostamalla raaka-aineen tuotantoa ja kehittämällä lähiruoan jakeluketjuja. Lähiruoan tarjonta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä, kun paikallisilla maa- ja elintarvike-, matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä on yhteinen arvoketju, joka nähdään asiakkaiden silmin. Lähiruoan tarjonta on tehtävä matkailijoille mahdollisimman helpoksi esimerkiksi varmistamalla sujuvat ruokatoimitukset mökkeihin. Yrityksiltä saatuhin ehdotuksiin sisältyy mm. sähköinen tilausjärjestelmä, jossa majoituksen ohella matkailija voi tilata lähiruokakassin tai -korin majapaikkaansa.