Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat metsälannoitteina – mahdollisuudet ja haasteet

Abstract

Kansallinen ja EU:n jätelainsäädäntö ohjaavat nykyään paitsi vähentämään syntyvän jätteen määrää, myös tehostamaan jätteen kierrätystä. Puuta ja turvetta polttavissa laitoksissa syntyvä tuhka sekä bioja viemärijäte sisältävät paljon ravinteita. Tällaisten sivuvirtojen sisältämien ravinteiden kierrättäminen lannoitteiksi on, kaupallisten mineraalilannoitteiden kallistuessa, ollut etenkin viime vuosina useiden kehittämis- ja tutkimusprojektien kohteena. Tässä artikkelissa kootaan yhteen tietoa viimeisten parin vuosikymmenen aikana julkaistuista tutkimuksista, joissa on selvitetty sivuvirtojen soveltuvuutta metsälannoitteeksi. Esitämme myös aikaisemmin julkaisemattomia tuloksia Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaislannoituskokeista. Turvemaametsissä puuntuhkan sisältämän fosforin ja kaliumin on havaittu lisäävän puiden kasvua huomattavasti. Esimerkiksi yhden lannoituskerran puuntuhkalla (8 tn/ha) on havaittu lisäävän 50-vuodessa puuston kasvua 13-kertaiseksi lannoittamattomaan verrokkiin nähden. Lapissa tehtyjen kokeiden perusteella voidaan osoittaa, että puuntuhkalannoitus lisää puuston kasvua turvemailla myös Lapissa, vaikka aikaisemmin on epäilty tuhkalannoituksen tehoa näin pohjoisessa. Tuhkan sisältämien raskasmetallien ei ole havaittu seurantatutkimuksissa kertyvän esim. marjoihin tai sieniin. Biokaasutuslaitosten mädätysjätteestä tehtyjen lannoitteiden on osoitettu lisäävän metsänkasvua kivennäismaametsissä. Etenkin viemärijätteestä peräisin oleva mädätysjäte sisältää raskasmetalleja ja mahdollisesti myös erilaisia orgaanisia haitta-aineita. Lannoituskokeiden maaveden raskasmetallipitoisuuksien seurannoissa on kuitenkin havaittu, että kaupallisesta mineraalilannoitteesta saattaa irrota jopa enemmän metalleja kuin mädätysjätteestä tai tuhkasta tehdyistä lannoitteista. Lannoituskokeissa ei ole havaittu maassa tai pohjavedessä merkittäviä määriä orgaanisia haitta-aineita. Orgaanisten haitta-aineiden käyttäytymistä lannoitteiden valmistusprosesseissa tai esim. metsämaassa on toistaiseksi kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimusta tältä alueelta kaivataan pikaisesti.