Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanos ElintarvikeMIPS

Abstract

Tässä raportissa esitellään 23 kotimaisen elintarvikeryhmän ja brasilialaisen soijan materiaalipanokset. Materiaalipanokset esitetään jaoteltuna MIPS-menetelmän (Material Input Per Service unit) mukaisiin materiaalipanosluokkiin. Ne mittaavat, kuinka paljon koskemattomasta ympäristöstä käytetään resursseja. Kaikille tutkituille elintarvikeryhmille käytetään samaa systeemirajausta, ja materiaalipanokset lasketaan kehdosta kaupan hyllyyn saakka. Kuluttajien asioinnista, ruoan valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat materiaalipanokset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Raportissa elintarvikeryhmille saadut materiaalipanokset kertovat, kuinka paljon materiaalia kotimaisiin elintarvikkeisiin käytetään ennen kuluttajan ostopäätöstä. Elintarvikeryhmien materiaalipanokset suhteutetaan kilogrammaan elintarviketta. Saatujen materiaalipanosten välillä on kertaluokkaeroja. Suurimmat materiaalipanokset saavat naudanliha, kasvihuoneessa ympäri vuoden kasvatettu kurkku ja juusto. Pienimmät materiaalipanokset saavat Brasiliassa tuotettu soija sekä kotimainen ruokaperuna ja luonnonvarainen lakka. Materiaalipanokset lasketaan julkisten lähteiden perusteella. Maitotuotteille käytetään proteiini- ja rasvapohjaista allokointia. Soijalle ja sen sivutuotteille käytetään massa-allokointia. Saatujen tulosten virhemarginaalia arvioidaan herkkyysanalyysin avulla, tärkeimpiä materiaalipanoksiin vaikuttavia tekijöitä varioimalla. Lisäksi esitellään eri tuotannontekijöiden osuus kunkin elintarvikeryhmän materiaalipanoksista. Raportissa elintarvikeryhmille esitetyt tulokset arvioidaan käyttökelpoisiksi päätöksenteon apuvälineiksi, kun pyritään lisäämään päivittäistavaraostosten ekotehokkuutta. Raportissa esitellään tapoja, joilla materiaalipanosaineistoa voidaan hyödyntää tähän tarkoitukseen. Elintarvikkeiden tuotantojärjestelmän systeemirajaus vaikuttaa tuloksiin. Raportissa käytetty laaja ja yhtenäinen systeemirajaus on toteutettu siten, että elintarvikkeiden materiaalipanokset ovat tietynlaisia minimiarvioita: esimerkiksi tuotantorakennukset ja jakeluhävikki on jätetty systeemirajauksen ulkopuolelle.

The Report introduces the material input of 23 Finnish foodstuff groups and Brazilian soy transported to Finland. Material input of the foodstuffs is presented using the MIPS-method (Material Input per Service unit). All the foodstuffs are studied using the same system boundaries. The material flows are counted towards the material input until the foodstuff is off the shelf. Shop-going, food preparation and waste management are therefore not included into the material input. Reported material inputs measure the mass of materials needed for a Finnish foodstuff before a consumer chooses to purchase it. Material inputs of Finnish foodstuffs are given in proportion to a one kilogram of foodstuff. Differences between the material inputs are at the most of second order of magnitude. Foodstuffs with the highest material input are beef, greenhouse cucumber and cheese. Similarly, foodstuffs with the lowest material input are Brazilian soy, potato and natural cloudberry. Computational results for the material inputs are solved using public data. Allocation between milk products is based on protein and fat content. Mass allocation is used for soy and its by-products. Error in the results is estimated using sensitivity analysis, by varying the most important factors of production. In addition, each factor s proportion of material input is given for every foodstuff group. The results achieved are evaluated as being useful for decision-making, if the eco-efficiency of foodstuff consumption is to be developed. The Report gives some concrete means of utilising the material input of foodstuffs to this end. The system boundaries used for the foodstuff production systems have an effect on the computational results. The Report uses extensive and homogeneous system boundaries, which have been chosen as to produce a certain kind of minimum values for the material input of foodstuffs. For example, the buildings for processing industry and delivery losses have been left outside system boundaries, for all foodstuffs.