Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuitupuun ja energiarangan joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus sekä hakkuun työvaiheiden ajanmenekit, kun peruskoneena oli tela-alustainen metsävarusteltu kaivukone ja hakkuulaitteena Naarva EF 28. Kerätyn aikatutkimusaineiston perusteella laadittiin runkokohtaiset ajanmenekki- ja tuottavuusmallit karsitun puun joukkokäsittelyhakkuulle. Hakkuun ajanmenekkimallissa tuottavuutta selitettiin puun käyttöosan tilavuudella sekä hakkuupoistuman tiheydellä (poistuma runkoja hehtaarilta). Työn tuottavuus ilmaistiin kiintokuutiometreinä tehotunnissa (m3/E0h).Aikatutkimuksissa joukkokäsittelyhakkuun tehotuntituottavuuden keskiarvo oli 12,8 m3/E0h ja 233 runkoa/E0h. Hakkuun tehotuntituottavuus (m3/E0h) kasvoi puuston järeyden kasvaessa. Aikatutkimuskoealoilta mitattu joukkokäsittelyhakkuun tehotuntituottavuus oli alimmillaan 8,7 m3/E0h ja ylimmillään 19,9 m3/E0h. Hakkuukohteen tutkimuskoealoilla rungon tilavuus vaihteli välillä 26 83 dm3 (keskiarvo 57 dm3) ja hakkuupoistuman tiheys välillä 538 2558 runkoa hehtaarilta (keskiarvo 1309). Rungon koko vaikutti hakkuulaitteeseen sopivien runkojen kappalemäärään, minkä vuoksi tehotunnissa hakattujen runkojen kappalemäärä laski puuston järeyden kasvaessa. Runkoina mitattu hakkuun tehotuntituottavuus oli korkeimmillaan 347 runkoa/E0h ja alimmillaan 183 runkoa/E0h. Hakkuulaitteella käsiteltiin keskimäärin 1,9 runkoa kourasykliä kohden, ja joukkokäsittelymenetelmällä (kourassa vähintään kaksi runkoa) hakattujen kourataakkojen osuus oli koko aineistossa 57 %. Aikatutkimuksissa hakattiin yhteensä 2267 runkoa, josta 71 m3 oli mäntykuitupuuta ja 53 m3 polttorankaa.Ajanmenekkimalleilla laskien runkokohtaisen hakkuupoistuman kolminkertaistuminen 800 rungosta 2400 runkoon hehtaarilta nosti joukkokäsittelyhakkuun tehotuntituottavuutta noin yhdellä kiintokuutiometrillä, kun taas runkokoon kasvu 23 litrasta 89 litraan kaksinkertaisti hakkuun tehotuntituottavuuden. Tulosten yleistämisessä ja vertailuissa muihin tutkimuksiin tulee ottaa huomioon aineiston koko sekä korjuukohteen ja kuljettajien vaikutukset tulokseen. Tutkimustulosten perusteella kaivukoneharvesterin ja Naarva EF 28 hakkuulaitteen tuottavuus oli erittäin hyvä, sillä se oli samalla tasolla tai jopa parempi, kuin tavanomaisin joukkokäsittelylaittein varustetuilla pyöräalustaisilla hakkuukoneilla. Tutkittu konekonsepti on hyvin varteenotettava vaihtoehto integroituun aines- ja energiapuun hakkuuseen. Aikatutkimuksissa koneyksikkö toimi ongelmitta, eikä konerikosta aiheutuneita keskeytyksiä ollut. Lisäksi hakkuutyön työjälki oli suositusten mukainen.