Viron ja Suomen maitotilojen kannattavuus ja kilpailukyky

Abstract

Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi. Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla sisämarkkina-alueella. Sisämarkkinat helpottavat mm. tuotteiden liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Vapautuneet sisämarkkinat voivat olla uhka yrityksille, jotka tuottavat identtisiä tuotteita, mutta eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin maitotilojen kansainvälisen vertailuverkoston (IFCN-verkoston) tilatietoja ja verkostossa kehitettyä simulointimallia hyväksi käyttäen Viron ja Suomen maitotilojen kilpailukykyä vuonna 2003 sekä kilpailukyvyn kehittymistä vuoteen 2010. Tilat on muodostettu maidontuotannon kansainvälistä vertailua varten ja ne kuvaavat alueelle tyypillisiä maitotiloja. Virosta vertailussa ovat mukana 35 ja 440 lehmän tilat ja Suomesta Päijät-Hämeen 40 lehmän tila (B-tukialue) ja Pohjanmaan 40 lehmän tila (C2-tukialue). Vertailun taloudelliset tulokset laskettiin kaikille tiloilla TIPI-CAL-laskentamallin avulla. Kilpailukykyä kuvaavana keskeisenä tunnusluku-na käytettiin maitokilon tuotantokustannusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin viljelijähaastattelu-jen avulla, millaisia ovat maitotilojen liikkeenjohdon strategiat Virossa ja Suomessa. Vuonna 2003 maidon tuotantokustannus oli Suomen tyypillisillä maitotiloilla korkeampi kuin Vi-ron maitotiloilla. Vastaavasti myös tuotot (maidon tuottajahinta ja tuet) maitokiloa kohti olivat Suomen tiloilla Viron tiloja korkeammat. Tuella onkin suuri merkitys Suomen tilojen taloudessa. Tuen osuus Suomen tiloilla on noin 30 % lypsykarjatalouden kokonaistuotoista. Simuloitaessa tilojen tuotantoa vuoteen 2010, Viron tyypillisillä maitotiloilla kannattavuus parani vuoteen 2003 verrattuna. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maidon tuottajahinnan sekä pinta-alatukien kasvu. Suomen tyypillisillä maitotiloilla kannattavuus puolestaan heikkenee tulevaisuudessa. Heikkenevä kannattavuuskehitys aiheutuu kustannusten noususta ja alenevasta maidon hinnasta sekä tuista. Haastatelluilla Viron tiloilla EU koettiin vahvuutena, heikkoutena, mahdollisuutena ja uhkana. Tähän vaikuttaa yhtenä tekijänä se, että Viro on uusi jäsenmaa EU:ssa ja kaikista Viron maidontuotantoon vaikuttavista tekijöistä ei ole vielä tietoa. Tämä vaikutti myös tilojen strategioiden valintaa. Tilojen pienestä koosta johtuen yksi uhkatekijä etenkin perheviljelmillä oli tilojen tuotannon jatkuvuus. Virossa maidon tuottajahinta on parempi suurille tuottajille. Lisäksi meijerit kilpailevat suu-rista maatalousyrityksistä. Myös tuotantoon on panostettu suurilla tiloilla pieniä tiloja enemmän. Haastatelluilla Suomen maitotiloilla yhdeksi vahvuustekijäksi koettiin ammattitaito. Maidontuottajat kokivat myös tilakoon yhdeksi vahvuustekijäksi ja toisaalta myös mahdollisuudeksi. Heikkou-deksi tiloilla koettiin maatalouspolitiikka ja siitä aiheutuva epävarmuus. Heikkoudeksi koettiin myös panoshintojen nousu ja tuottajahintojen lasku. B-tukialueella koettiin yhdeksi suureksi uhka-tekijäksi tulokehitys ja tuet. Politiikan aiheuttama epävarmuus vaikutti maidontuottajien strate-giavalintaan: he joko jatkavat tuotantoa ennallaan tai lopettavat tuotannon. Tulevaisuudessa Viron maidontuotanto tullee painottumaan yhä enemmän suuriin maatalousyrityksiin, vaikka perheviljelmien merkitys maidontuotannossa onkin kasvanut Viron itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 2003 suurtiloilla tuotettiin noin 70 % kaikesta Virossa tuotetusta maidosta. Tutki-mustulokset osoittavat, että Viron tyypillisistä maitotiloista etenkin Viron 440 lehmän tilalla maidontuotannon yksikkökustannukset ovat alhaiset ja tuotanto on kannattavaa. Viron 440 lehmän tila onkin tutkituista tiloista kilpailukykyisin. EU:n myötä Viron maidontuotanto elää kuitenkin mur-roksen aikaa.

European Union enlarged in May 2004 when ten new states joined the Union. One of these new members was Estonia. Since then both Estonian and Finnish firms have operated in the same inter-nal market. Internal market facilitates easier movements of products from one member state to another, thus increasing competition. Released internal market threatens firms that produce identi-cal products but aren't competitive in the market. The aim of this study was to clarify the competitiveness of Estonian ad Finnish dairy farms in 2003 and its development until 2010. Empirical data consisted of International Farm Comparison Net-work (IFCN) data, which has been collected for international dairy farm comparisons. For this pur-pose, specific farm types representing typical dairy farms of chosen main milk production regions were created. Estonian typical dairy farms had in their possession 35 or 440 cows. Finnish farms from Päijät-Häme (B area) and Pohjanmaa (C2 area) both had 40 cows. Empirical results were calculated applying the TIPI-CAL model developed in the IFCN. The key figure of competitive-ness was the production cost per kilogram of milk. In the study dairy farmers both in Estonia and Finland were interviewed. The aim of these interviews was to study their management strategies. In 2003 the production cost per kilogram of milk was higher in Finnish dairy farms than in Esto-nian dairy farms. Producer price of milk and the subsidies per kilogram of milk were also higher in Finland than in Estonia. Subsidies play a very important role in in the economy of Finnish dairy farming. The proportion of subsidies is 30 % of gross return on Finnish dairy farms. During the simulation period until 2010 profitability of Estonian typical dairy farms improved compared to 2003. The most important factors affecting profitability are the expected changes in producer price of milk and subsidies. On typical Finnish dairy farms profitability will weaken in the future. The weakening profitability is caused by the rise of costs and the fall of milk price and subsidies. The interviewed farmers in Estonia keep European Union both as a strength and a weakness but also as an opportunity and a threat. This ambiguous conclusion can be explained by the fact that Estonia is a new member in European Union. This also affects farmers' strategic choices. Family farms in Estonia are small and farmers keep that as a threat in the future. Milk price is higher for enterprises, and in relative terms they have also invested more in production than family farms. Dairy processors prefer to have large enterprises as their clients. On Finnish dairy farms profes-sional skills were experienced as strength. Agricultural policy was seen as a weakness, and it also caused uncertainty in Finland. Increasing production costs and decreasing producer prices were experienced as weaknesses. In the B-area one of the biggest threats was subsidies. Agricultural policy and its uncertainty affected also on Finnish dairy farmers' strategic choices. In the future Estonian milk will be produced more and more in enterprises although milk produc-tion of family farms has grown after the re-independence of Estonia. Anyhow, 70 % of all Estonian milk is produced in enterprises in 2003. This study shows that especially the big Estonian dairy farm (440 cows) was profitable and its unit cost of milk production was low. This dairy farm (Es-tonian 440 cows) was the most competitive of the sample farms. But because of the European Un-ion considerable changes are expected also in Estonia.