Tilusrakenteen vaikutus tuotannon järjestämiseen ja kannattavuuteen

Abstract

Suomalaiset tilat kärsivät peltolohkojen pienestä koosta. Kolme neljästä Suomen peltolohkoista on niin pieniä, että niiden koko aiheuttaa viljelyssä merkittävää taloudellista haittaa. Näiden lohkojen osuus Suomen koko viljelypinta-alasta on noin kolmasosa. Nykyiselle maatalouden rakennekehitykselle on tunnusomaista se, että tilakoko kasvaa mutta kasvavien tilojen tilukset säilyvät yhtä pirstaloituneina kuin ennenkin. MTT Taloustutkimuksessa selvitettiin tilusrakenteen vaikutukset maatilan talouteen. Tulokset kertovat maataloudessa ja maatalouden toimintaympäristössä tapahtuneista nopeista muutoksista. Teknologisen kehityksen myötä viljelyetäisyyksien aiheuttamat kustannukset ovat laskeneet, mutta lohkokoon merkitys taloudellisena tekijänä on voimakkaasti korostunut. Koneiden ja tilakoon kasvun seurauksena pienistä lohkoista aiheutuvan haitan arvo on noussut merkittävästi. Perinteisesti tärkeimpänä tilusrakennetta kuvaavana tekijänä on pidetty peltojen etäisyyttä talouskeskuksesta. Tutkimuksessa ei saatu kuitenkaan näyttöä siitä, että tiloilla nykyisin havaituista keskimääräisistä viljelyetäisyyksistä olisi merkittävää taloudellista haittaa. Toisaalta tulokset antavat viitteitä siitä, että peltojen pienestä koosta aiheutuvat haitat on aikaisempien tutkimustulosten perusteella aliarvostettu. Nyt saatujen tulosten mukaan tilakoon kasvaessa 10 prosentilla pienestä lohkokoosta aiheutuva haitta nousee puolitoistakertaiseksi. Tilakoon kasvu korottaa pienistä lohkoista aiheutuvia lisäkustannuksia nopeammin nurmiviljelyssä kuin viljanviljelyssä. Nurmiviljelyyn perustuva nautakarjatalous on perinteisesti ollut suhteellisesti edullisinta tilusrakenteeltaan epäedullisilla alueilla, minkä vuoksi pientilavaltainen nautakarjatalous on jatkunut epäedullisillakin alueilla. Suomen maatalouden kehityksen kannalta onkin vaarassa, että tilusrakenteeltaan epäedullisille viljelyalueille sijoittunut, nurmiviljelyyn perustuva nautakarjatalous on menettämässä suhteellista etuaan nopean rakennekehityksen mukana. Lohkokokoa suurentavilla tilusjärjestelyillä saadaan aikaisemmin arvioitua suurempia hyötyjä. Pirstaloituneen tilusrakenteen parantaminen ja lohkojen suurentaminen tilusjärjestelyillä pysyykin ajankohtaisena tavoitteena tilakoon kasvaessa.

Structural development is considered a primary requirement for the continuation of Finnish agricultural production and this need has been taken seriously by Finnish producers in recent years. Average farm size has grown very quickly. This growth has had a noticeable shattering effect on the dispersal of fields: those farms that remain in production receive from farms going out of production fields of poorer location/ organization. Fields from farms that are going out of production have often not been added to neighboring farms but rather due to land sales or rentals the distribution of acreage is sometimes very splintered and scattered. This study's purpose was to quantify the economic loss caused by having fields located at lesser or greater distances from one another. The first part of the study examines the influence of field and acreage distribution on field use. In the second part estimates of profitability are made using various production plans and profit calculations from part one. Field/acreage distribution shadow prices are deduced from the profit calculations. The study method used is representative of Heckman's (1979) two-part research method. The economic effects of various field/acreage distributions are simulated on the basis of estimated shadow prices. By using the profit calculations approach the study shows the costs and profits due to farm structure while still taking into account that field/acreage distribution influences a producer's decisions (such as the choice of production plans, crops, and production intensity). According to this study Finnish farms are harmed economically by small, scattered fields but current distances are not a statistically significant influence on overall farm profitability. Harm caused by having scattered acreage was shown to be dependant on farm size. As overall farm size increases 10% the harm caused by scattered acreage increases 50%. Current development trends will increase need for acreage redistribution in the future.