Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten vaikutukset päällysleviin ja pohjaeläimistöön

Abstract

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman ympäristövaikutustutkimuksissa arvioitiin kalankasvatuksen ja muiden olosuhdetekijöiden vaikutukset pohjaeläimistöön sekä päällyslevien muodostumiseen. Tarkastelu kohdennettiin Ahvenanmaan vesialueille, jossa on ollut suuria kalankasvatuslaitoksia paikallisen sijainninohjaussuunnittelun jälkeen jo reilut kymmenen vuotta, ja jossa suurin laitoskeskittymä tuottaa vuodessa yli miljoona kiloa kalaa. Velvoitetarkkailuaineiston ja tilastollisen analyysin perusteella selvitettiin, minkälaisissa olosuhteissa ja tuotantomäärillä on vaikutuksia, sekä minkälaisiin olosuhteisiin laitoksia voidaan jatkossakin sijoittaa. Lisäksi aineiston perusteella kehitetyn ennustavan mallin avulla arvioitiin, kuinka laajalle vaikutukset pohjaeläimistöön ja päällysleviin mahdollisesti ulottuisivat Kalavaltio- ja Uudenkaupungin hankkeissa. Tulosten perusteella vaikutukset pohjaeläimistöön ja päällysleviin ovat yleisesti ottaen samankaltaiset: mahdolliset vaikutukset näkyvät laitosten välittömässä läheisyydessä, ja tuotantomäärän vaikutus on suurempi suojaisilla, matalilla paikoilla. Päällyslevien a-klorofyllin määrään vaikuttaa erityisesti veden lämpötila, sijaintipaikan avoimuus, tuotannon suuruus sekä etäisyys laitokselta. Uusien suunniteltujen laitosten vaikutus päällysleviin ulottuu 200–800 metrin etäisyydelle laitoksesta tuotannon määrästä ja sijainnista riippuen. Pohjaeläinten lajiston vaihtelua selittää enimmäkseen ympäristöolosuhteet, kuten pohjanlaatu, alusveden lämpötila ja happipitoisuus. Tulosten perusteella voidaan suositella, että laitokset tulisi sijoittaa avoimille alueille, jossa alusvesi sekoittuu hyvin ja pohjan happitilanne on hyvä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laitosten sijainninohjauksessa sekä vaikutusarviointien ja velvoitetarkkailun kehittämisessä.