Kaskadivisio: Alueellisesti mukautuva biokiertotalous – kaskadiprosessoinnilla biomassoista lisäarvoa, hyvinvointia ja resurssiviisautta

Abstract

Paitsi COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, myös globaalisti niukkenevat luonnonvarat korostavat tarvetta arvioida taloutemme riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia omavaraisuudessa ja siten kehittää paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä: niiden logistiikkaa, kokonaisvaltaista prosessointia ja uudelleenkäyttöä. Kiertotalous on kokonaisvaltainen talousjärjestelmän murros, jonka päätavoitteena on talouden toimiminen ympäristön kantokyvyn rajoissa. Biokiertotalous taas perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaavan biotalouden kehittämiseen siten, että biomassat sekä niiden sisältämät yhdisteet ja ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi samalla, kun lisätään myös uutta liiketoimintaa ja alueellista hyvinvointia. Koko biotalous perustuu tavoitteelliseen ja kestävään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Biokiertotalous edistää jo käyttöön otetun raaka-aineen kokonaisvaltaista hyödyntämistä, mikä säästää parhaimmillaan rahaa ja luonnonvaroja sekä samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Biokiertotalous on kehitysaskel/loikka nykyiselle lineaariselle talousjärjestelmälle, jossa materiaalit kulutuksen jälkeen hylätään. Parhaimmillaan biokiertotalouden ratkaisut jatkavat materiaaliin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa pitkään. Luken biokiertotaloustutkimus tarjoaa elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavia, tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kestävään alkutuotantoon, tuotevalmistukseen ja palvelumalleihin, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen sekä pidemmällä tähtäimellä myös vihreään siirtymään markkinaehtoisesti. Tässä biokiertotalouden kaskadikäytön visiotyössä piirrämme esiin tulevaisuuskuvin mahdollisia kehityskulkuja biomassojen resurssiviisaaseen käyttöön Suomessa. Nostamme esimerkkien avulla laajempaan keskusteluun uudenlaisia, alueellisia biomassan prosessoinnin mahdollisuuksia, niihin liittyviä haasteita sekä tunnistettujen haasteiden ylittämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia. Tärkein kysymys on, miten luoda uutta liiketoimintaa ja alueiden omavaraisuutta erilaisten biomassojen prosessoinnilla toimialarajat ylittävissä teollisissa symbiooseissa. Keskitymme esimerkeissämme biomassojen kokonaiskäyttöön kaskadiprosessoinnin ja -käytön periaatteella. Kaskadiprosessoinnilla tarkoitamme biomassojen mahdollisimman kokonaisvaltaiseen käyttöön tähtäävää, eri yksikköoperaatioiden ketjuista muodostuvaa prosessointia erilaisiksi jatkojalostettaviksi välituotteiksi, lopputuotehyödykkeiksi ja palveluiksi. Tavoitteena on, että prosessien kaikki pää- ja sivuvirrat hyödynnetään hukan/hävikin välttämiseksi tai minimoimiseksi. Kaskadikäytön määritelmä laajentaa näkökulmaa kattamaan myös tuotteiden ensimmäisen käyttökohteen jälkeisen uudelleenkäytön. Tulevaisuus ei toteudu juuri koskaan sellaisena kuin sitä ennakoimme. Siksi on tärkeää rakentaa ja analysoida tietoisesti vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Jo ennakointiprosessi itsessään avaa näkymää esimerkiksi epävarmuuksista ja mahdollisuuksista. Tulevaisuutta pohtiessamme nostamme tietoisuutta muutostarpeista yhteiskunnassamme. Liian usein biokiertotalouden ratkaisut sivuutetaan vielä siksi, etteivät ne ole kannattavia tässä ja nyt, niiden toteuttaminen vaatii liikaa investointeja tai uusien biopohjaisten tuotteiden markkina on kehittymätön. Tämän raportin tarkoituksena on peilata toimintaympäristön muutosta ja tarvittavia pidemmän aikavälin kehityskulkuja. Visiomme on kohdennettu uusiutuvia biomassoja prosessoiville ja biotuotteita ja niihin liittyviä palveluja tarjoaville tai suunnitteleville yrityksille samoin kuin kiertotalouden kehittämistä tukeville julkisen sektorin päättäjille ja kehittäjäyhteisöille. Toivomme, että esitetyt tulevaisuuskuvat herättävät biokiertotalouden kaikkia sidosryhmiä pohtimaan kestävyystavoitteiden saavuttamista ja vihreää siirtymää yhteiskunnassa pitemmällä aikavälillä. Visiotyön tulosten on tarkoitus innostaa jatkopohdintaan ja tulkintaan siitä, mitä tällaiset visiot tarkoittaisivat yritysten omassa liiketoiminnassa, toimialojen kehittämisprosesseissa tai alueellisessa kehitystyössä. Tätä varten tarvitaankin laajempaa keskustelua siitä, millä tavalla esitetyt tulevaisuuskuvat voisivat olla toteutettavissa, millaisin reunaehdoin ja mikä on pitkällä aikavälillä mahdollista.