Lohen vaelluspoikasten selviytyminen Kemijoella : Erot voimalaitosten välillä

Lohikantojen elvyttämispyrkimysten kannalta Kemijoen alasvaellusongelmat ovat erittäin vakavia ja niiden osittainenkin ratkaiseminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä. Mahdollisten toimenpiteiden suunnittelun tueksi ja toisaalta toimenpiteiden priorisoimiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti kesällä 2023 lohen vaelluspoikasten telemetriaseurannan Kemijoen rakennetulla alajuoksulla Valajaskosken voimalan yläpuolelta Isohaaran voimaloiden alapuolelle. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää voimalaitosten vaikutusta alasvaelluksen onnistumiseen sekä arvioida mahdollisia voimalaitos- ja patoallaskohtaisia eroja vaelluspoikasten selviytymisessä. Tutkimuksessa virikekasvatettuja 2-vuotiaita lohen vaelluspoikasia merkattiin radiolähettimin. Lähetinkalat vapautettiin neljässä 25 kpl erässä Valajas-, Petäjäs- ja Taivalkoskien sekä Isohaaran voimalaitosten yläpuolelta 24.5.2023. Merkittyjen vaelluspoikasten seurantaa varten Kemijoen viidelle alimmalle voimalaitokselle asennettiin kiinteitä radiovastaanottimia: 1) voimalaitoksen yläpuolelle, 2) voimalaitoksen alapuolelle 3) ohijuoksutuspadolle. Lisäksi tutkimuksen aikana suoritettiin kaksi kertaa voimalaitosten välisillä alueilla manuaalisia paikannuksia veneestä. Lähetinkaloja seurattiin tutkimusalueella 28.6.2023 asti. Kemijoen rakennetulla alajuoksulla 25 % radiolähettimellä merkityistä lohen vaelluspoikasista selviytyi viiden voimalaitoksen ohi jokisuuhun. Tutkimuksessa havaittu keskeisin pullonkaula sijaitsi Valajas- ja Petäjäskosken välisellä alueella, minne jäi 40 % Valajaskoskelta vapautetuista poikasista. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi viiteitä kumuloituvasta todennäköisyydestä vaelluksen keskeytymiselle, missä enemmän voimalaitoksia ohittaneilla oli suurempi todennäköisyys menehtyä tietyllä alueella kuin vähemmän voimalaitoksia ohittaneilla. Tulosten perusteella vaelluspoikaset käyttivät myös ohijuoksutusuomia alasvaellusreittinään, kun ohijuoksutuksen osuus oli yli 20 % joen kokonaisvirtaamasta. Selviytyminen ohijuoksutusuomia käyttäneillä oli hieman parempaa kuin turbiineiden läpi uineilla. Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämispyrkimysten kannalta alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa alkuvaiheessa priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja Petäjäskoskelle, missä sijaitsevat tutkimuksen perusteella merkittävimmät ongelmakohdat. Kyseiset laitokset ja patoallas ovat samalla ensimmäiset, jotka mahdolliset Ounasjoessa kasvaneet vaelluspoikaset joutuvat alasvaelluksellaan kohtaamaan.