Demand for food products in Finland: A demand system approach

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli (a) tarkastella elintarvikkeiden kysynnän rakennetta Suomessa, (b) estimoida elintarvikkeiden kysyntäjärjestelmä, jossa elintarvikkeet on jaettu 18 ryhmään, (c) testata, miten hyvin suomalainen kulutuskäyttäytyminen vastaa kuluttajan teorian kuvaamaa käyttäytymistä, (d) estimoida elintarvikkeiden hinta- ja menojoustot, (e) laatia ennusteet elintarvikkeiden kulutuksen kehitykselle vuoteen 2000, (f) tarkastella ennusteiden riippuvuutta vaihtoehtoisista hinta skenaarioista ja (g) tarkastella, miten tutkimuksen tuloksia voidaan ottaa huomioon, kun valmistellaan elintarvikkeiden hintoihin vaikuttavia toimenpiteitä. Havaintoaineistona käytettiin kansantalouden tilinpidon yksityisiä kulutusmenoja kuvaavia aikasarjoja vuosilta 1950-1991. Aineisto osoitti, että vaikka elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä kasvoi reaalisesti, elintarvikkeiden osuus kaikista kulutusmenoista supistui. 1950-luvun alussa kuluttajat käyttivät kotona ja kodin ulkopuolella nautittuihin elintarvikkeisiin 40% kaikista menoistaan; vuonna 1991 osuus oli 28%. Ruokailu kodin ulkopuolella lisääntyi kotona tapahtuvan ruokailun kustannuksella. Kodin ulkopuolella nautittujen elintarvikkeiden osuus kokonaismenoista kasvoi havaintojakson aikana 3%:sta 7%:iin samalla kun kotiin hankittujen elintarvikkeiden osuus kokonaismenoista laski 37%:sta 21%:iin. Jos alkoholijuomat jätetään ottamatta huomioon, kotiin hankittujen elintarvikkeiden osuus kokonaismenoista laski 34%:sta 16%:iin. Kotiin hankittujen elintarvikkeiden keskinäiset budjettiosuudet säilyivät 40 vuoden ajan varsin muuttumattomina, kun asiaa tarkastellaan suurryhmien tasolla. Näitä suurryhmiä ovat eläinkunnan tuotteet, kasvikunnan tuotteet ja juomat. Sen sijaan suurryhmien sisällä tapahtui siirtymiä. Eläinkunnan tuotteissa kulutusmenot siirtyivät meijerituotteista lihaan ja kalaan. Kasvikunnan tuotteissa kulutusmenot siirtyivät jauhoista hedelmän samalla kun leipomotuotteiden ja vihannesten osuudet säilyivät entisellään. Juomissa kulutusmenot siirtyivät maidosta ja kahvista alkoholijuomiin ja virvoitusjuomiin. Kotitalouksien kuluttamat elintarvikkeet jaettiin 18 tuoteryhmään, ja näiden tuoteryhmään kulutuksen riippuvuus hinnoista, kokonaismenoista ja aiemmasta kulutusrakenteesta haluttiin selvittää. Tutkimusongelmaa lähestyviin nk. täydellisen kysyntä järjestelmän avulla. Menetelmän etu yhden yhtälön menetelmiin verrattuina on ensinnäkin se, että hyödykkeiden väliset riippuvuudet on mahdollista ottaa analyysissä huomioon ja toiseksi se, että täydellinen kysyntäjärjestelmä on suora linkki kuluttajan teorian kuvaaman yksittäisen kuluttajan ja kansantalouden tason havaintoaineiston välillä. Täydellisenä kysyntäjärjestelmänä käytettiin AIDS-mallia (Almost Ideal Demand System, "lähes täydellinen kysyntäjärjestelmä"). Tavanomaisen staattisen AIDS-mallin ohella estimoinnissa käytettiin dynaamista AIDS-mallia sekä mallia, jossa joidenkin parametrien arvojen annettiin muuttua ajan funktiona (nk. rakenteellisen muutoksen AIDS). Nelitasoinen hierarkkinen kysyntäjärjestelmä muodostui seitsemästä osaongelmasta. Kullekin osaongelmalle valittiin sopivimman tyyppinen AIDS-malli. Valintakriteereinä käytettiin tuloksia testeistä, joissa testattiin kysyntäteoriasta johdettuja parametrien rajoituksia sekä mallin hyvyyttä tilastollisessa mielessä. Valtaosa estimoiduista malleista ei täyttänyt kysyntäteoriasta johdettuja Slutskyn ehtoja, mikä on tavallinen tulos vastaavissa tutkimuksissa. Mallien selitysasteet olivat korkeita, ja useimmiten dynamiikan lisääminen korotti selitysastetta huomattavasti. Testien mukaan mallien dynamiikka oli määritelty oikein, mutta jäljelle jäi ongelmia, muun muassa parametrien arvojen epävakautta. Estimoidut mallit tulkittiin hinta- ja menojoustojen avulla. Havaintojakson aikana kysynnässä tapahtui rakenteellisia muutoksia niin että 1960-luvun joustot poikkesivat 1990-luvun joustoista. Seuraavassa esiteltävät joustot kuvaavat kysyntää keskimäärin vuosina 1961-1991. Lihajalosteet, alkoholijuomat, kahvi, kuivatuotteet (makeiset, mausteet, keittoainekset, jäätelö, sokeri ja hillot), hedelmät sekä vihannekset olivat luksustuotteita (menojousto yli yhden). Sama koski kodin ulkopuolella tapahtuvaa ruokailua. Muut tuoteryhmät olivat välttämättömyyshyödykkeitä (menojousto alle yhden). Voin, margariinin, hapanmaitotuotteiden ja kerman sekä leipomotuotteiden menojoustot olivat lähellä nollaa, mikä tarkoittaa sitä, että kokonaismenojen kehityksenä oli vain vähäinen vaikutus kyseisten elintarvikkeiden kulutukseen. Virvoitusjuomat ja kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu olivat hintajoustavia, eli niiden kulutus muuttui herkästi oman hinnan muutosten seurauksena. Kaikkien muiden tuoteryhmien kulutus oli oman hinnan suhteen jäykkää (taulukko). Estimoitua kysyntäjärjestelmää käytettiin tulevan kulutuksen ennustamiseen. Vuoteen 2000 ulottuvien ennusteiden laadintaa varten arvioitiin kokonaiskulutusmenojen tuleva kehitys sekä laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota hyödykkeiden hintasuhteiden kehityksestä. Kaksi skenaariota perustui Suomessa havaittuun aikaisempaan kehitykseen (1960-91 ja 1980-91 trendit), yksi skenaario Taulukko. Kysynnän hinta- ja tulojoustot Suomessa keskimäärin vuosina 1961-1991. Menojouston Hintajousto oman hinnan vaihteluväli suhteen (kompensoimaton) 0..-0.30 -0.31..-1.00 < -1.01 -0.20..0.30 Jalostamaton liha Kala Hapanmaitotuotteet ja kerma voi Margariini Leipomotuotteet ja kerma 0.31..1.00 Kananmunat Jauhot Virvoitusjuomat Maito Juusto > 1.01 Lihajalosteet Alkoholijuomat Kodin Kahvi Hedelmät ulkopuolinen Vihannekset ruokailu Kuivatuotteet jähmetti hintasuhteet sellaisiksi kuin ne olivat vuonna 199 1, ja yksi skenaario kuvasi hintasuhteiden kehitystä siinä tilanteessa, että Suomesta tulisi Euroopan unionin jäsen. Lukuunottamatta skenaariota, jossa hintasuhteet säilyisivät sellaisina kuin ne olivat vuonna 1991, kotiin hankittujen elintarvikkeiden oletettiin halpenevan keskimäärin 4 - 11 % vuodesta 1991 vuoteen 2000. Ennusteet olivat herkkiä hintasuhteiden muutoksille. Suurin merkitys sillä, mikä skenaario toteutuu, on lihajalosteiden kalan ja virvoitusjuomien kulutukseen sekä kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun. Sen sijaan laajojen tuoteryhmien, kuten kasvikunnan tuotteiden sekä meijerituotteiden - ja yleisemminkin eläinkunnan tuotteiden - kulutus kehittyy ennusteen mukaan 1990-luvulla suuremmin riippumatta hintasuhteiden muutoksista. Jos kulutushyödykkeiden hintasuhteet säilyisivät 1990luvun sellaisina kuin ne olivat vuonna 1991, lihajalosteiden, alkoholijuomien, virvoitusjuomien ja kuivatuotteiden kulutus sekä kodin ulkopuolinen ruokailu kasvaisivat huomattavasti, kun taas maidon ja muiden meijerituotteiden kulutus säilyisi ennallaan. Jos kulutushyödykkeiden hintasuhteet noudattaisivat historiallisia trendejä, lihajalosteiden ja kalan kulutus kasvaisi huomattavasti, kun taas jalostamattoman lihan, meijerituotteiden (muiden kuin maidon) ja virvoitusjuomien - mahdollisesti myös kananmunien, maidon ja kahvin - kulutus alenisi. Euroopan unionin jäsenyyden mahdollisesti mukanaan tuoma hintarakenne kasvattaisi kuivatuotteiden kulutusta sekä kodin ulkopuolista ruokailua, kun taas virvoitusjuomien ja kasvikunnan tuotteiden kulutus säilyisi ennallaan. Suomen jäsenyyden Euroopan unionissa arvioitiin vaikuttavan siten, että elintarvikkeiden osuus kuluttajien budjetissa laskee. Lasku olisi nopeampi kuin lasku, joka syntyisi siitä, että hyödykkeiden hintasuhteet jähmettyisivät vuoden 1991 tilanteen mukaisiksi tai muuttuisivat historiallisten trendien viitoittamalla. Euroopan unioni -vaihtoehdossa kotiin hankittujen elintarvikkeiden ja kodin ulkopuolella tapahtuvan ruokailun yhteinen budjettiosuus laskisi vuoden 1991 28%:sta 27%:iin vuonna 2000. Kotiin hankittujen elintarvikkeiden budjettiosuus laskisi 21%:sta 18%:iin, kun taas kotiin hankitut elintarvikkeet vähennettynä alkoholijuomilla vastaisivat keskivertokuluttajan budjetista 14% vuonna 2000, kun budjettiosuus vuonna 1991 oli 16%.

The study was concerned with the estimation of food-demand parameters in a system context. The patterns of food consumption in Finland were presented over the period 1950-1991, and a complete demand system of food expenditures was estimated. Price and expenditure elasticities of demand were derived, and the results were used to obtain projections on future consumption. While the real expenditure on food has increased, the budget share of food has decreased. In the early 1950s, combined Food-at-Home and Food-away-from-Home corresponded to about 40% of consumers' total expenditure. In 1991 the share was 28%. There was a shift to meals eaten outside the home. While the budget share of Food-away-from-Home increased from 3% to 7% over the observation period, Food-at-Home fell from 37% to 21%, and Food-at-Home excluding Alcoholic Drinks fell from 34% to 16%. Within Food-at-Home, the budget shares of the broad aggregate groups, Animalia (food from animal sources), Beverages, and Vegetablia (food from vegetable sources), remained about the same over the four decades, while structural change took place within the aggregates. Within Animalia, consumption shifted from Dairy Products (other than Fresh Milk) to Meat and Fish. Within Beverages, consumption shifted from Fresh Milk and Hot Drinks to Alcoholic Drinks and Soft Drinks. Within Beverages, consumption shifted from Flour to Fruits, while the shares of Bread and Cake and Vegetables remained about the same, As the complete demand system, the Almost Ideal Demand System (AIDS) was employed. The conventional AIDS was extended by developing a dynamic generalisation of the model and allowing for systematic shifts in structural relationships over time. A four-stage budgeting system was specified, consisting of seven sub-systems (groups), and covering 18 food categories. Tests on parameter restrictions and misspecification tests were used to choose the most preferred model specification for each group. Generally, the estimated models did not satisfy the Slutsky conditions. The goodness-of-fit measures were good, and, compared to static specifications, dynamics usually provided a better fit. The misspecification tests indicated that the dynamic specification was correct, but some form of misspecification was found. The structural change in parameters indicated that the modelling failed to track a stable preference structure - if there is one. The estimated demand system was employed in projecting the future consumption of food products in Finland to the year 2000. The approach was to choose a certain chance in the real total consumption expenditure and alternative sets of relative prices for the forecast period. Four different options of price variables were defined. Three of the options relied on the historical price trends recorded in Finland, whereas one option measured the expected consequences of Finland's possible membership in the European Union. A predicted consequence of the membership in the European Union is that the share of food in consumers' budget would decrease, The expected decrease is somewhat faster than the decrease that would take place If future price developments were based on the historical trends. If Finland joins the Union, the budget share of Food-at-Home would decrease from 21 % in 1991 to 18% in 2000, whereas the budget share of Food-at-Home excluding Alcoholic Drinks would decrease from 16% in 1991 to 14% in 2000.