Taloussuunnitelmien toteutuminen - Rahoitustuella tuotantoaan laajentaneet Pirkanmaan kotieläintilat vuosina 1997-2000

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia laajentaneille kotieläintiloille laadittujen taloussuunnitelmien toteutumista ja selvittää taloussuunnitelmien toteutumiseen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä. Lisäksi pohdittiin taloussuunnitelmien luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta parantavia tekijöitä. Tutkimusaineistona olivat rahoitustuella tuotantoaan laajentaneet pirkanmaalaiset kotieläintilat, jotka olivat mukana rahoitustuen seurannassa vuosina 1997 2000. Lopulliseen tutkimusaineistoon kuului 35 tilaa, joista lypsykarjatiloja oli 14 kpl, sikatiloja 11 kpl ja broileritiloja 10 kpl. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen näitä kolmea eri tuotantosuuntaa. Taloussuunnitelmien toteutumista tutkittiin kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden suhteen. Tutkimuksessa vertailtiin tutkimustiloille laadittujen taloussuunnitelmien taloustuloksia vuosittain vastaavien tilojen rahoitustuen seuranta-aineistosta laskettuihin toteutuneisiin tuloksiin. Tutkimustilojen kannattavuutta kuvattiin kannattavuuskertoimen avulla. Maksuvalmiutta tarkasteltiin rahoitustuloksella ja rahoitustulosprosentilla, vakavaraisuutta suhteellisella velkaantuneisuudella ja tilojen tulokehitystä maataloustulolla. Tutkimustulokset osoittivat, että lypsykarja- ja sikatilojen toteutunut kannattavuus oli huomattavasti suunniteltua heikompi investoinnin toteuttamisen jälkeisenä vuotena. Suurimmat syyt tähän olivat sopeutumiskustannukset ja tuotantokapasiteetin vajaakäyttö, joita taloussuunnitelmissa ei ollut huomioitu riittävästi. Lypsykarja- ja sikatilojen kannattavuuskerroin kohosi kuitenkin arvioidun tason tuntumaan vuonna 2000. Broileritilojen kannattavuus kohosi heti ensimmäisenä investoinnin jälkeisenä vuonna suunniteltua suuremmaksi ja pysytteli huomattavasti arvioitua korkeammalla tasolla tutkimuskauden loppuun saakka. Tosin eläin- ja velkamääristä päätellen broileritiloilla investoinnit oli toteutettu huomattavasti suunniteltua suurempina.Tutkimustilojen maksuvalmius poikkesi lypsykarja- ja sikatiloilla taloussuunnitelmissa arvioidusta melkoisesti. Maksuvalmius aleni jyrkästi suunniteltua heikommaksi investoinnin jälkeen, kun taas taloussuunnitelman mukaan sen oli arvioitu kohoavan suhteellisen voimakkaasti. Lypsykarjatilojen maksuvalmius vaihteli paljon myös vuosittain, ja se oli kaikkina tutkimusvuosina suunniteltua heikompi. Sikatilojen maksuvalmius kehittyi täysin päinvastaisesti arvioituun verrattuna, mutta se saavutti lähes suunnitellun tason tutkimusperiodin loppuun mennessä. Broileritilojen rahoitustulos oli vuosina 1997 2000 lähes suunnitellun suuruinen ja kehittyi arvioidulla tavalla. Broileritilojen maksuvalmius kuitenkin heikkeni hieman suunniteltua alemmalle tasolle tutkimusjakson lopussa. Suhteellisella velkaantuneisuudella mitattuna lypsykarja- ja sikatilojen vakavaraisuus oli suunniteltua parempi vuonna 1997 ja suunniteltua heikompi vuonna 1998, jonka jälkeen va-kavaraisuus kohentui ja saavutti lähes suunnitellun tason vuonna 2000. Broileritiloilla vaka-varaisuus oli huomattavasti suunniteltua heikompi vuonna 1997, mutta lähestyi suunniteltua tasoa tutkimuskauden loppuun mentäessä. Tutkimustilojen vakavaraisuutta heikensi etenkin investointitilanteessa ennakoitua suuremmaksi kasvanut velkamäärä.Taloussuunnitelmien kehittämiseksi ja informaatioarvon parantamiseksi tutkimuksessa on esitetty mm. oman pääoman korkovaatimuksen korottamista ja tuntipalkkavaatimuksien yhdenmukaistamista. Eri omaisuusosien arviointia ja vaihto-omaisuuden huomioimista suun-nitelmissa tulisi korostaa, jotta tuotantoon todellisuudessa sitoutunut pääoma saataisiin mukaan laskelmiin. Sopeutumiskustannusten ja vajaakapasiteetin huomioimisessa investoinnin toteuttamisen jälkeisinä vuosina oli myös selviä puutteita. Taloussuunnitelmien havainnollisuutta parantaisi oleellisesti lyhyt selvitys suunnitellusta vuosittain tapahtuvasta fyysisestä kehityksestä. Tämän tutkimuksen aineistoon kuuluvien taloussuunnitelmien laatimisen jälkeen laskentaperusteita on muutettu Maaseutukeskusten Liiton julkaisemissa maatilan taloussuunnitelmien käyttöohjeissa vuosina 2000 ja 2002 yhdenmukaistamalla mm. käyttöomaisuuden poistoprosentit ja oman työn palkkavaatimus. Oman pääoman korkovaatimussuositus on kuitenkin edelleen 3,5 %.