Viljan korjuu-, kuivaus- ja logistiikkakustannukset Suomessa

Abstract

Viljan tuotantokustannus on Suomessa korkeampi kuin samoilla markkinoilla toimivissa kilpailijamaissa. Suomen olosuhteet pitävät satotason alhaisena, mikä nostaa viljakiloa kohden laskettavaa tuotantokustannusta. Olosuhteet kasvattavat myös niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat sen jälkeen, kun vilja on valmistunut pellolla puintivalmiiksi. Selvityksen mukaan valmiin viljan käsittelystä aiheutuvat kustannukset puinnista ostajan varastoon asti ovat keskimäärin 47 penniä kilolta, mikä on kaksi kolmasosaa viljelijän saamasta viljan markkinahinnasta. Hehtaaria kohden laskettuna kustannus on noin 1600 mk. Viljakilon keskimääräisestä 167 pennin tuotantokustannuksesta korjuu-, kuivaus- ja logistiikkakustannukset ovat 28 prosenttia. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Työtehoseuran yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa on laskettu viljan korjuu-, kuivaus- ja logistiikkakustannukset Suomessa. Logistiikkakustannuksiin on tällöin luettu viljan kuljetus- ja varastointikustannukset. Selvitys perustuu Elintarviketiedon viime vuonna tekemään laajaan viljelijäkyselyyn sekä Työtehoseuran aineistoihin. Keskimääräisestä korjuu-, kuivaus- ja logistiikkakustannuksesta, 47 p/kg, puinti- ja kuivauskustannus on 70 prosenttia. Tilan sisäisten kuljetuskustannusten osuus on 8 prosenttia, varastointikustannus 12 prosenttia ja rahtikustannus maatilalta ostajalle 10 prosenttia. Edellä mainittujen kustannuserien lisäksi laskettiin laivarahdin kustannus vietäessä viljaa Keski-Eurooppaan. Kun tämä kustannus, 12 penniä viljakilolta, otetaan huomioon, viljan valmistumisen jälkeiset kustannukset ovat Suomessa yli 80 prosenttia viljan myyntihinnasta. Laskelma osoittaa tukien ratkaisevan merkityksen viljatilan tulonmuodostuksessa. Säästäminen korjuu-, kuivaus- ja logistiikkakustannuksissa on vaikeaa, sillä valtaosa niistä on koneista, laitteista ja rakennuksista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Esimerkiksi sopii viljan puintikustannus. Viljan korjuuaika on Suomessa usein sateinen ja tehollisia puintipäiviä on vähän. Vaikeat korjuuolosuhteet ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että Suomessa on suuri puimuritiheys. Puimurilla puidaan EU-maissa keskimäärin kaksinkertainen ala Suomeen verrattuna. Niinpä viljakilon puintikustannuksesta Suomessa yli 60 prosenttia on puimurista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Viljan kuivauskustannuksesta keskimäärin 70 prosenttia on kuivurista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Siten viljan kosteus vaikuttaa verrattain vähän kuivauskustannukseen. Oleellisinta on, että Suomen oloissa tehokas kuivuri on viljantuottajalle välttämättömyys. Tilan sisäiset logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkeat johtuen peltojen pienestä lohkokoosta ja lohkojen sijoittumisesta epäedullisesti toisiinsa nähden. Tuotannon kannattavuuden heikkeneminen on aiheuttanut paineen tilakoon kasvattamiseen. Lisämaata on saatavissa harvoin tilan omien peltolohkojen välittömästä läheisyydestä. Näin ollen tilakoon kasvattaminen edelleen kasvattaa tilan sisäisiä logistiikkakustannuksia.

This study has been carried out in cooperation between the Agricultural Economics Research Institute, Work Efficiency Institute and Food Facts Ltd. The study is based on data obtained by means of Datalaari post enquiry by the Food and Farm Facts Ltd. as well as data compiled at the Work Efficiency Institute. According to the enquiry, the years 1995-1997 refered in the study were better than the average in terms of weather conditions. Harvesting was started in August-September and it was completed at the end of August, in mid-September or, on many farms, in mid-October. In general, in Finland, the harvesting season is long because the efficient harvesting day is very short and the number of days with appropriate weather conditions is small. This is why the number of combine harvesters is relatively high in Finland. The average area harvested by means of one combine harvester is 29.5 ha per year, whereas the average area in the EU is 63 ha/combine harvester. Fixed costs account for about 62% of all harvesting costs, which totalled 12.4 p/kg. In Finland the humidity of the cereals during harvesting always exceeds the storage humidity (14%). In normal years, humidity corresponding 8-16%-points has to be removed, and there must be adequate drying capacity for this purpose. In practice, this means that cereals must be dried by means of efficient hot air driers. The drying cost of cereals is 21 p/kg on average. The share of the fixed costs is about 70%, and thus the variation in the humidity has a relatively small effect on the drying costs. In Finland the logistics costs of cereals are relatively high. The logistics costs within farms are determined by the farm size, size of parcels, location of parcels in relation to the economic centre, as well as the price and size of storage silos. The average transportation cost of cereals from the arable land to the economic centre is 3.7 p/kg and the storage cost is 5.6 p/kg. The logistics costs outside the farm are high in Finland due to the long distances and small number of cereal processors. About 7.3% of the area of Finland is farming land, whereas the average share of farming land in the EU is 23.6%. In Finland a thousand hectares of arable land can be found within a radius of 6.6 km, whereas in the EU the same area can be found within a radius of 3.7 km. In Finland the average cereal yield is 3,410 kg/ha, whereas the EU average is 5,070 kg/ha. Consequently, in Finland, 1,000 kg of cereals must be harvested within radius of 3.6 km, whereas on average in the EU the same amount can be obtained within a radius of 1.6 km. The transport costs from farmer to buyer are paid by the farmer, and the cost amounts to about 5 p/kg. The combined cost of harvesting, handling and logistics corresponds to 60-70 % of the producer price of cereals. It is difficult to reduce these costs because most of them are fixed costs.