Luonnonvaraisten ruohovartisten kasvien siemenlisäyksen kehittäminen

Nimekkeen selvennys: Kirjallisuuskatsaus.

Ruohovartisilla luonnonkasveilla on paljon kysyntää, mutta niiden saatavuus on huono. Luonnonkasvien siementuotantoa käsittelevä tutkimustieto on hajanaista ja enimmäkseen ulkomaista. Tässä kirjallisuusselvityksessä kartoitetaan pääpiirtein nykyinen tietämys ruohovartisten luonnonkasvien siemenviljelystä. Selvitys tarjoaa pohjan luonnonkasvien siementuotannon suomalaiselle tutkimukselle ja tietoa luonnonkasvien viljelijöille ja käyttäjille. Kirjallisuusselvityksen alkuosassa kerrotaan ruohovartisten luonnonkasvien siemenviljelmän perustamisesta ja hoidosta, siemensadon korjuusta, käsittelystä ja varastoinnista. Siementen laadusta keskustellaan omassa luvussaan, samoin siemenkaupasta. Selvityksessä käsitellään myös luonnonkasvien ja viljelykasvien eroja sekä kasvien siemenestä lisääntymisen biologisia perusteita. Viljelemällä saadaan tuotettua luonnonkasvien siemeniä halvemmalla ja varmemmin kuin luonnosta keräämällä. Luonnonkasvien viljely on vaikeampaa kuin viljelykasvien, koska luonnonkasvien perimä on heterogeeninen. Monien luonnonkukkien siemenviljelyn on havaittu sujuvan hyvin riviviljelyssäestettujen puutarhakasvien siementuotantoon verratttuna ovat sadonkorjuussa ja siementen käsittelyssä. Rikkaruohojen torjunta on vaikeaa. Siemensadon itävyys ja puhtaus jäävät alhaisemmaksi kuin puutarhakasveilla ja laadun arviointi on vaikeaa. Siementen oikean keruuajankohdan määrittäminen, siementen puhdistusmenetelmienuotettujen siementen laatuun, etenkin itävyyteen, vaikuttavien tekijöiden selvittäminen taarvitsevat lisätutkimusta. Siemenviljelyn vaikutus ruohovartisten luonnonkasvien perimään, ja kuinka paikallisesti tuotettua viherrakentamisessa käytettävien siementen tulisi olla, on niin ikään selvittämättä. Kirjallisuusselvityksen loppuosa koostuu kasvikohtaisista luonnonkasvien kuvataan luonnonkasvien viljelijälle ja käytttäjälle tärkeitä tietoja kasvupaikasta luonnossa, levinneisyydestä, kehitysrytmistä ja muuntelevuudesta. Lajien siemenviljelystä ja siementen itämiskäyttäytymisestä on kerätty mahdollisimman paljon tietoa. Tiedot viljelystä ja itävyydestä osoittautuivat hajanaisiksi ja osin ristiriitaisiksi. Niinpä kirjallisuuden perusteella ei voida antaa lajikohtaisia viljelyohjeita, vaan viljelyä pitäisi ensin selvittää kotimaisin kenttäkokein. Kuvaukset on laadittu seuraavista lajeista: Campanula glomerata - peurankelloui, C. phrygia - nurmikaunokki, C. scabiosa - ketokkaunokki, Dianthus deltoides - ketoneilikka, Galium verum - keltamatara, Geum rivale - ojakellukka, Knautia arvensis - ruusuruoho, Lathyrus pratensis - niittynäkelmä, Leucanthemum vulgare - päivankakkara, a vulgaris - kannusruoho, Lychhnis viscaria - mäkitervakko, Myosotis scorpioides - luhtalemmikki, Pilosella officinarum - huopakeltano, Pimpinella saxifraga - pukinjuuri.