Ruokinnalliset mahdollisuudet parantaa typen hyväksikäyttöä maidontuotannossa

Tässä osassa selvitettiin typen hyväksikäyttöä maidontuotannossa. 55 kokeen ja 334 ruokinnan aineistossa se oli keskimäärin 28,1 %. Ruokintojen keskimääräinen raakavalkuaispitoisuus oli 16 %, keskimääräinen kuiva-aineen syönti 19,5 kg ja väkirehun osuus keskimäärin 41,5 % kuiva-aineesta. Maito- ja valkuaistuotoksen vaikutus typen hyväksikäyttöön maidontuotannossa oli vähäinen. Sen sijaan siihen vaikutti selvästi ruokinnan raakavalkuaispitoisuus. Rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus ja pötsin valkuaistase olivat parempia typen hyväksikäytön vaihtelun selittäjiä kuin sulava raakavalkuaisen ja ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen pitoisuus. Typen eritykseen maidossa vaikuttivat eniten kokonaiskuiva-aineen ja typen saannit. Sonnassa ja maidossa olevan typen määrän suhde on likimain vakio. Tämän vuoksi ruokinnallisilla toimenpiteillä ei ole helppoa vaikuttaa sonnassa erittyvän typen määrään. Sen sijaan virtsassa erittyvän typen määrää voidaan rajoittaa hyvin, koska rehuannoksen typpipitoisuus ja sitä kautta lisääntynyt typen saanti vaikuttavat siihen voimakkaasti. Typen saantia voidaan käytännössä vähentää välttämällä liiallista typpilannoitusta ja liian aikaista rehun tekoa sekä korvaamalla osa nurmisäilörehusta vähemmän typpeä sisältävällä kokoviljasäilörehulla. Lisäksi typen saantiin vaikuttavat väkirehun ja sen valkuaispitoisuuden lisäykset pitäisi suhteuttaa maidontuotannon lisäyksiin eli huomioida vähenevä maidon ja maitovalkuaisen tuotoslisäys korkeilla väkirehumäärillä ja valkuaispitoisuuksilla.