Luke
 

Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu

dc.contributor.authorHeiskanen, Marko
dc.contributor.authorBergström, Irina
dc.contributor.authorKosenius, Anna-Kaisa
dc.contributor.authorLaakso, Tero
dc.contributor.authorLindholm, Tapio
dc.contributor.authorMattsson, Tuija
dc.contributor.authorMäkipää, Raisa
dc.contributor.authorNieminen, Mika
dc.contributor.authorOjanen, Paavo
dc.contributor.authorRankinen, Katri
dc.contributor.authorTolvanen, Anne
dc.contributor.authorViitala, Esa-Jussi
dc.contributor.authorPeltoniemi, Mikko
dc.contributor.departmentid4100310810
dc.contributor.departmentid4100110410
dc.contributor.departmentid4100310710
dc.contributor.departmentid4100310210
dc.contributor.departmentid4100310610
dc.contributor.organizationLuonnonvarakeskus
dc.date.accessioned2020-05-05T06:59:37Z
dc.date.accessioned2025-05-27T17:56:20Z
dc.date.available2020-05-05T06:59:37Z
dc.date.issued2020
dc.description.abstractVuonna 2015 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain (KMRL 34/2015) voimassaoloa on ehdotettu jatkettavan vuodesta 2020 vuoden 2021 loppuun. Rahoituslain tavoitteena on ollut lisätä metsien kasvua ja ekologista kestävyyttä sekä hillitä vesistökuormitusta ja turvata monimuotoisuutta. Rahoituslain perusteella myönnettyjen julkisten tukien (noin 55 milj. euroa vuodessa) painopiste on suometsien osalta ollut selkeästi metsien kasvua lisäävissä toimenpiteissä. Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde. Ojitetuilla suometsillä on luonnontilaisiin soihin verrattuna vähäinen merkitys monimuotoisuudelle. Nykyisellä rahoituslailla ja sen edeltäjillä on tuettu toimenpiteitä, joilla on uuden tutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tavoittelee viimeisessä hallitusohjelmassaan hiilensidonnan vahvistamista maankäyttösektorilla, vesistöpäästöjen pienentämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämän selvityksen tavoitteena on taustoittaa nykymuotoisen tukijärjestelmän ympäristövaikutuksia siten, että se tukee uuden rahoituslain sekä muun suometsien hoitoa ja käyttöä koskevan oikeudellisen sääntelyn valmistelua. Selvitys kuvaa suometsien hoidon tukijärjestelmää ja siihen osallistuvia toimijoita rooleineen, tarkastelee suometsille soveltuvien tukien ilmasto- (kasvihuonekaasut ja hiilen kierto), vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia, ja ehdottaa ympäristön kannalta kestävämpiä suometsien hoito-, tuki- ja sääntelyvaihtoehtoja. Voimassa olevan rahoituslain mukaisista työlajeista suometsän hoidon tukeen liittyvä kunnostusojitus aiheuttaa lisääntyviä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ojituksen aiheuttamaa monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsänuudistamisen ja taimikonhoidon tuet kannustavat metsänomistajia tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Tuettujen toimenpiteiden seurauksena suometsät päästävät ravinteita ja kiintoainesta vastaanottaviin vesistöihin, ja niiden maaperä on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Terveyslannoituksen tuen vaikutukset vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöille ovat ainakin lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta sen kriteerit on määritelty tasaikäisen metsänkasvatuksen perusteella. Nykyisen rahoitusjärjestelmän tuilla (metsäluonnon hoitohankkeiden tuki) voidaan myös ennallistaa soita, mikä on tehokas tapa palauttaa suon monimuotoisuutta, mutta tuen käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Tukia ja oikeudellista sääntelyä uudelleen suuntaamalla voidaan pienentää suometsien hoidon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristölle haitallisista tuista olisi luovuttava, ja niiden tilalle kehitettävä sellaisia tukia ja sääntelyä, joiden tavoitteena on vesistövaikutuksien ja monimuotoisuuden suojelun lisäksi myös suometsien hiilinielun vahvistaminen turpeen hävikkiä vähentämällä. Uuden tukijärjestelmän ja oikeudellisen sääntelyn ei tulisi kannustaa suometsien maaperän liialliseen kuivattamiseen, eikä niiden uudistamiseen tasaikäiseksi metsäksi. Havaitut ympäristövaikutukset puoltavat ennemminkin jatkuvapeitteisen, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöä, mitä tukijärjestelmän ja muun sääntelyn tulisi edistää. Joidenkin suometsäkohteiden osalta tulisi harkita tukia ja sääntelyä, jotka mahdollistaisivat kevyemmän metsätalouden, ja jopa metsätaloudesta vähittäisen luopumisen. Suon aktiiviseen ennallistamiseen tulisi kannustaa monimuotoisuuden kannalta tärkeillä kohteilla. Tukijärjestelmää kehitettäessä on huomioitava suometsäalueiden vesitalouden näkökulma. Vesitalouteen vaikuttamisella on alueellisia heijastevaikutuksia kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin sekä monimuotoisuuteen. Alueellisella suunnittelulla voitaisiin saavuttaa suurempia kokonaishyötyjä vesitalouteen vaikuttavien tukien ja toimien sopivalla kohdentamisella. Myös tukien kohdistamiseen säädösten ja muiden tukiehtojen mukaisesti tulisi jatkossa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen metsäkeskuksen tarkastustulosten mukaan suometsän hoidon ja tuhkalannoituksen tukien osalta tässä on ollut ongelmia. Niiden seurauksena tukien myönteiset vaikutukset ovat usein jääneet tavoiteltua pienemmiksi ja vastaavasti haitalliset ympäristövaikutukset ovat voineet muodostua tarkoitettua suuremmiksi.
dc.description.vuosik2020
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.pagerange81 s.
dc.identifier.isbn978-952-326-953-8
dc.identifier.olddbid488288
dc.identifier.oldhandle10024/545752
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/5195
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-326-953-8
dc.language.isofi
dc.okm.corporatecopublicationei
dc.okm.discipline4112
dc.okm.discipline1172
dc.okm.internationalcopublicationei
dc.okm.openaccess1 = Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu
dc.okm.selfarchivedei
dc.publisherLuonnonvarakeskus
dc.relation.ispartofseriesLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus
dc.relation.issn2342-7647
dc.relation.numberinseries27/2020
dc.rights.copyright© Luonnonvarakeskus
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/545752
dc.subject.ysokestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
dc.subject.ysosuometsät
dc.subject.ysosuometsän hoidon tuki
dc.subject.ysotuki terveyslannoitukseen
dc.subject.ysotuki metsäluonnon hoitohankkeisiin
dc.subject.ysoympäristötuki
dc.subject.ysoympäristövaikutukset
dc.subject.ysobiodiversiteettivaikutukset
dc.subject.ysoilmastovaikutukset
dc.subject.ysovesistövaikutukset
dc.teh41007-00114600
dc.titleSuometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu
dc.typepublication
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|

Tiedostot

Näytetään 1 - 2 / 2
Ladataan...
Name:
luke-luobio_27_2020.pdf
Size:
2.49 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Ladataan...
Name:
luke-luobio_27_2020.gif
Size:
17.03 KB
Format:
Graphics Interchange Format

Kokoelmat