Maitotilojen tuotantotoiminta ja talous - Suomen, Ruotsin, Saksan ja Itävallan IFCN-tilojen vertailu

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja verrata maidontuotannon reaaliprosesseja sekä tuotto- ja kustannusrakenteita Suomen, Ruotsin, Saksan ja Itävallan tyypillisillä tiloilla. Tämän lisäksi tarkasteltiin Suomen osalta systemaattisessa ja tavanomaisessa kehitystyössä mukana olleiden maitotilojen tuotto- ja kustannusrakenteiden eroja. Tutkimusaineistona käytettiin IFCN (International Farm Comparison Network) -verkoston puitteissa laaditun kansainvälisen maitotilavertailun yhteydessä kerätyn tietopankin aineis-toa. IFCN-vertailu perustuu niin sanottujen tyypillisten tilojen tarkasteluun. Tiloja oli tässä tutkimuksessa mukana yhteensä 10, keskikokoinen ja suuri tila kustakin maasta. Näistä kymmenestä tilasta neljä oli Suomen tiloja, jotka olivat 20 ja 40 lehmän tilat Päijät-Hämeestä ja Vieremältä. Ruotsin, Saksan ja Itävallan tilojen koko vaihteli 22 ja 100 lehmän välillä. Tilat hoidettiin suurinta tilaa lukuun ottamatta pääosin viljelijäperheen työpanoksen turvin. Vertailun taloudelliset tulokset laskettiin IFCN-laskentamallin avulla. Tilojen tuotantojärjestelmät poikkesivat toisistaan mm. luonnonolosuhteiden vuoksi. Suo-men tiloilla viljelykasvien sadot olivat alhaiset lyhyen kasvukauden vuoksi. Peltolohkot olivat pieniä hankaloittaen viljelyä ja kohottaen yksikkökustannuksia. Lehmien pääasiallinen karkearehu tutkimuksessa mukana olleilla tiloilla oli nurmisäilörehu, vaikka Saksassa ja Itävallassa käytettiin myös maissisäilörehua. Väkirehun osuus ruokinnassa oli Suomen tiloilla korkea. Myös lehmien keskituotokset olivat Suomessa vertailumaiden korkeimpia. Työn ja pääoman (ilman peltoa ja kiintiötä) tuottavuudeltaan Suomen tilat olivat kokoluokissaan keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Työn tuottavuus parani merkittävästi siirryttäessä pienistä tilakokoluokista suuriin. Suomessa ja Ruotsissa pellon ja maitokiin-tiön hinnat olivat alhaiset verrattuna Saksan ja Itävallan hintoihin. Suomen tiloilla tuotot olivat suurimmat, mutta myös kustannukset olivat korkeat. Myös tuet olivat korkeat muihin maihin verrattuna, mutta tästä huolimatta taloudellinen tulos oli yleensä vain tyydyttävä. Kuitenkin maitotilojen systemaattisten kehittämistoimien vaikutukset olivat havaittavissa Vieremän tiloilla, joilla tulokset olivat kokoluokkiensa parhaita. Kannattavuuskerroin oli alhaisin Päijät-Hämeen 20 lehmän tilalla (0,44) ja korkein Viere-män 40 lehmän tilalla (1,26). Ainoastaan Vieremän 40 lehmän tilalla saavutettiin vaadittu korvaus omalle työlle ja pääomalle. Muilla Suomen tiloilla sekä Ruotsin, Saksan ja Itäval-lan tiloilla kannattavuustavoitetta ei saavutettu.

The aim of the study was to compare production processes and return and cost structures of Finnish, Swedish, German and Austrian typical farms. On the Finnish farms a special at-tention was given to examination whether there were differences in return and cost struc-tures on farms, which had or had not been under the influence of systematic development actions taken by local municipalities. The empirical data consists of the IFCN (International Farm Comparison Network) data collected for the international dairy farm comparisons. In this study we have used a data set of ten typical farms. Four of them were located in Finland, two in Päijät-Häme and two in Vieremä, and the rest in Sweden, Germany and Austria, two in each country. The size of farms varied between 20 and 100 cows. The farms were mainly operated by farm families, except the largest one where hired employees provided the main part of the labour input. The results were calculated applying the IFCN model. The production systems of dairy farms differed considerably because of natural conditions. The crop yields were low in Finland due to the short growing period. Therefore the animal density was also low. In Finland the parcel size was small, which increased the unit costs. The main roughage was silage. In Germany and Austria maize silage was partially used instead of grass silage. The share of concentrates in feeding of cows was high on the Finnish farms. The yield level of cows in Finland was also high. Productivity of labour and capital (excluding land and milk quota) on the Finnish farms was on the average level in our sample. Especially productivity of labour increased considerably when the farm size increased. In Finland and Sweden the prices of land and milk quota were low when compared to those in Germany and Austria. On the Finnish farms the returns per litre of milk were the highest but the costs were also high. Finnish farms received the highest support but, however, the economic result of Fin-nish farms was only satisfactory. The influence of systematic developing actions was clearly observable, since the economic results of Vieremä farms were the best in the respective size class. The coefficient of profitability varied from 0.44 on the farm of 20 cows in Päijät-Häme to 1.26 on the farm of 40 cows in Vieremä. The latter farm type was the only one of all farms that was able to fulfil the profitability requirements.