Maatiaisviljojen viljelijät Suomessa

Abstract

MTT:n tutkimushanke Kasvigeenivarojen tilalla suojelun edistäminen Suomessa (OnFarmSuomi) nousi tarpeesta kartoittaa ja tutkia maatiaisviljojen ja vanhojen viljalajikkeiden tilalla suojelua Suomessa. Tutkimuksessa tavoitettiin 34 maatilaa, joissa viljellään tai on viime vuosina viljelty maatiaisviljoja tai vanhoja viljalajikkeita. Maatiaisviljojen ja vanhojen viljalajikkeiden viljelijät eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heillä on erilaisia taloudellisia ja muita lähtökohtia viljelyyn ja he arvottavat eri tavoin geenivarantoa. Tutkimusaineiston pohjalta on profiloitavissa neljä viljelijätyyppiä. Ne ovat suvun perinnettä vaalivat nuoret viljelijät, tuotteistavat viljelijät, iäkkäät viljelijät ja epäröivät viljelijät. Ylläpitoviljely on aikaa vievää, perehtyneisyyttä ja viitseliäisyyttä vaativaa toimintaa, josta ei juuri saa taloudellista tuottoa. Viljelyn motivaatio on erilainen kuin tavanomaisessa viljan viljelyssä. Vanhoja viljakantoja viljellään monista syistä. Tärkeimpiä tekijöitä ovat tottumus tiettyyn lajikkeeseen ja suvussa pitkään viljellyn maatiaiskannan viljelyn jatkaminen. Sadon hyvät käyttöominaisuudet saavat jatkamaan usein pienimuotoista viljelyä. Maatiaisrukiista ja -ohrista leivotun leivän ja puurojen makua ylistettiin. Monikaan rukiin viljelijä ei kokenut maatiaisen viljelemisessä sinänsä olevan mitään erikoista, vaan pikemmin se on sitä mitä aina on tehty pohjoisilla rukiin viljelyn alueilla. Siellä oman ruisleivän leipominen on säilynyt arjen toimintona. Myös maatiaisviljojen hyviä ja varmoja viljelyominaisuuksia arvotettiin.

The research project On farm conservation in Finland by MTT Agrifood Research Finland studied farmers and management of cereal landraces and old varieties in Finland. In total, 34 farms were contacted. Compared to modern cultivars, cultivation of low yielding cereal landraces and old cultivars require acquaintance, more work and a special motivation. In most of the cases the motivation wells from the cultural and symbolic value of a landrace. A typical landrace farmer in Finland cultivates an old winter rye strain, which has been grown in the same family or in the home village for several generations. S/he cultivates it approximately if not every year but every second or third year in the area of 1-2 hectars, and uses the yield for own consumption for example for baking rye bred. However the landrace farmers are not a homogenous group of nostalgic people but they have different economic and personal reasons for landrace cultivation. Moreover the family heritage is not always strong enough to keep a landrace in cultivation and many young farmers seriously dwell the economic prerequisites for landrace cultivation.