An evaluation of the effects of national aids for Southern Finland

Abstract

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää vuonna 1999 sovittuun tukijärjestelmään (komission päätökset 97/428/EY ja 2000/167/EY) kuuluvien tukitoimenpiteiden toteuttamista ja vaikutuksia Suomen maatalouden yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tukivaikutusten arviointi on tehty MTT taloustutkimuksessa MMM:n toimeksiannon pohjalta. Etelä-Suomen AB-tukialueen maatalouden ja tuottajien yhdentymistä EU:n maatalouspolitiikkaan on arvioitu tarkastelemalla tuottajien toimintamahdollisuuksiin vaikuttavina tekijöinä hintaintegraatiota, maatalouden rakennekehitystä, luonnonolosuhdehaitan vaikutuksia ja tuotannon kannattavuutta sekä näihin liittyviä tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan Suomen maataloustuotteiden markkinat ovat integroituneet EU:n yhteismarkkinoihin siten, että hintainformaatio muualla Euroopassa tapahtuvista hintamuutoksista välittyy nopeasti Suomeen. Suomen maatalouden panoshintojen kehitys on pääpiirteissään seurannut vertailumaiden kehitystä. Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvan luonnonhaitan vaikutuksia on tarkasteltu arvioinnissa MTT taloustutkimuksen järjestämiin asiantuntijapaneeleihin perustuen. Luonnonhaitta ilmenee kautta koko maataloustuotannon vaikuttaen samalla alan tuottoja alentavasti ja kustannuksia lisäävästi. Luonnonhaitan lisäksi maatalouden kilpailukykyä Suomessa rasittaa pieni tilakoko. Tilakoon kasvattamista vaikeuttaa peltoviljelyn osalta myös Etelä-Suomen alueella tyypillinen suhteellisen pieni lohkoko ja alueen metsäisyys ja maiseman monimuotoisuus. Vaikka alueen rakennekehitys on ollut nopeampaa kuin eräissä muissa EU-maissa, tästä huolimatta keskimääräinen tilakoko peltohehtaarina AB-alueella on 20-50 % pienempi kuin Ruotsissa, Saksassa tai Tanskassa. Tilakoon kasvun myötä maatalouden tulotaso on pääsääntöisesti pystytty säilyttämään, mutta tuotannon kannattavuus ei ole noussut tilakoon kasvua vastaavasti. Nopealla rakennekehityksellä ei myöskään ole saavutettu kovin merkittävää tuottavuuden nousua AB-alueen maataloudessa. Viljelijöiden kannusteet investoida ja laajentaa tuotantoaan liittyvät pääosin skaalaetujen tavoitteluun tuotannossa. Kansallisella tuella on ollut ratkaiseva merkitys maataloustulon muodostumisessa ja alueen maa- ja puutarhatalouden jatkuvuuden turvaamisessa AB-tukialueella. Syksyllä 2002 tehdyn kyselyn mukaan viljelijät ovat myös itse korostaneet tulotukien merkitystä investointipäätöksiin vaikuttavana tekijänä. Vuosien 2001-2003 ennakollisten tulosten mukaan Etelä-Suomen kansallinen tuki kattoi viljelijäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi saadusta maataloustulosta alueen nautakarja- ja sikatiloilla karkeasti 40-70 %, kananmuna- ja broileritiloilla koko maataloustulon ja lisäksi osan tuotantokustannuksista, viljatiloilla noin 30 % maataloustulosta j a kasvihuoneyrityksissä koko maataloustulon. Kansallisen tuen osuus maataloustulosta on vuosina 2001-2003e vähentynyt vilja- ja sikatiloja lukuun ottamatta kaikissa tuotantosuunnissa. AB-tukialueen maa- ja puutarhataloudella on Suomen maatalouden kannalta erittäin suuri merkitys, sillä tuotannonalasta riippuen alue vastaa 25-75 %:sta Suomen kotieläin-tuotannosta, yli 90 %:sta vehnän, mallasohran ja sokerijuurikkaan tuotannosta sekä yli puolesta puutarhatuotannosta ja 40-75 %:sta eräiden muiden keskeisten viljelykasvien tuotannosta. Alueella sijaitsevat maan suurimmat elintarviketalouden jalostuslaitokset ja ruokatehtaat. Myös merkittävä määrä tuotantopanoksia valmistavista yrityksistä sijaitsee alueella. Hoidetun maaseutu- ja kulttuurimaiseman säilymisen merkitys korostuu Etelä-Suomessa vastapainona suurten väestökeskusten sijainnille. Alue on myös matkailun kannalta erittäin tärkeä. Alueen maankäytön historian jatkuvuus ja kulttuurihistoriallinen arvo halutaan ylläpitää pitämällä alueet maataloustuotannossa.

The objective of the evaluation of the effects of national aids for Southern Finland was to clarify the application of aid measures belonging to the aid scheme agreed in 1999(Commission Decisions 97/428/EC and 2000/167/EC) and the effects on the integration of Finnish agriculture into the common agricultural policy. The evaluation is made by MTT Economic Research on the basis of an assignment of Ministry of Agriculture and Forestry. The integration of Southern Finland s agriculture and producers into the EU s agricultural policy has been evaluated by examining price integration, the structural development of agriculture, disadvantage resulting from natural conditions and its effects and the profitability of production as well as related factors. Due to small farm size and the disadvantage resulting from natural conditions, production costs are high in Finnish agriculture, which is why higher levels of aid than in other EU countries are required in order to achieve profitable production. Research results show that Finland s agricultural products market has integrated into the EU s common market such that price information about price changes occurring elsewhere in Europe is communicated quickly into Finland. The development of Finnish agricultural input prices has mainly followed the development of comparison countries. The impact of Finland s northern location on agricultural and horticultural production has been examined on the basis of panels of experts organised by MTT Economic Research. Natural disadvantage is evident throughout all agricultural production, lowering outputs while increasing costs at the same time. In addition to the disadvantage resulting from natural conditions the competitiveness of agriculture is declined by the small farm size. Increasing of the farm size is difficult for the relative small size of field parcels which is especially typical for the northern parts of the country but also for Southern Finland as well as forested areas and versatile structure of landscape. Despite the rapid structural development, the average farm size in field hectares in the AB area is 20-50% smaller than in Sweden, Germany or Denmark. By means of the increase in farm size the income level of agriculture has been mainly maintained, but the profitability of production has not increased accordingly. Rapid structural development has not achieved a very significant rise in productivity in the agriculture of the AB area. Farmers incentives to invest and expand production refer mainly to the pursuit of scale advantages in the production. National aid has had a decisive significance in the formation of agricultural income and in safeguarding the continuity of agriculture and horticulture in the area. A survey of farmers conducted in autumn 2002 shows that farmers themselves also emphasise the importance of income supports as a factor influencing investment decisions. According to forecast results for the period 2001-2003, national aid covered approximately 40-70 % of family farm income received as compensation for work and own capital invested on cattle and pig farms, the whole of family farm income and also part of production costs on egg and broiler farms, around 30 % of family farm income on cereal farms, and the whole of family farm income in greenhouse enterprises. The proportion of family farm income accounted for by national aid in the period 2001-2003e has fallen in all production sectors except for cereal and pig farms.