Vasikoiden maitojuotto luonnonmukaisessa tuotannossa

Abstract

Euroopan Unionissa alettiin soveltaa yhtenäistä luomukotieläintuotantosääntöä vuoden 2000 elokuusta alkaen. Uuden tuotantosäännön mukaan vasikoiden dieetin tulee sisältää maitoa vähintään kolmen kuukauden ikään saakka. Vasikat tulee ensisijaisesti ruokkia emänmaidolla tai saman eläinlajin maidolla. Toissijainen vaihtoehto on toisen eläinlajin maito. Maidon määrää ei asetuksessa rajattu, eikä siihen ole puututtu kansallisessa soveltamisohjeessa eikä luonnonmukaisen kotieläintuotannon valvontaohjeessa. MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla selvitettiin, miten kolmen kuukauden ikään asti maidolla ruokitut vasikat kasvavat ja miten maitojuotto vaikuttaa niiden rehunkulutukseen erilaisilla maitojuottostrategioilla. Tutkimuksessa oli mukana neljä koeryhmää, joissa kussakin oli kahdeksan vasikkaa. Ryhmistä kolmea ruokittiin kolmen kuukauden ikään kestävillä täysmaitojuotoilla. Maitojuotoilla olleiden ryhmien vasikoita verrattiin niukahkoa juottoruokintaa saaneisiin vasikoihin (ryhmä 1), jotka saivat teollista juomarehua neljä litraa (2 x 2 litraa) päivässä kahden kuukauden ikään asti, minkä jälkeen juotto lopetettiin. Kahta vasikkaryhmää (ryhmät 2 ja 3) ruokittiin hapatetulla maidolla. Maidon hapattaminen tehtiin muurahaishapolla. Ryhmän 2 vasikat saivat kylmänä juotettua, hapatettua maitoa vapaasti kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka. Ryhmän 3 vasikat puolestaan saivat hapanmaitojuoman vapaasti kahden kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen niiden juomista rajoitettiin niin, että ne saivat kolmannen elinkuukauden ajan kaksi litraa juomaa päivässä. Ryhmän 4 vasikoita juotettiin lämmitetyllä, käsittelemättömällä maidolla. Ne saivat kahden viikon iästä kahden kuukauden ikään asti kuusi litraa maitoa päivässä (3 x 2 litraa). Tämän jälkeen niille juotettiin kaksi litraa maitoa päivässä kolmen kuukauden ikään asti. Tarkasteltaessa keskimääräistä kasvua eläinten koko eliniän aikana ei eri maitojuottojen välille ei muodostunut laisinkaan eroja. Vielä kuuden kuukauden iässä vapaasti juotetut sonnit (ryhmä 2) olivat suurempia kuin rajoitetusti juotetut (ryhmä 4). Kasvatuskauden kuluessa rajoitetusti juotetut eläimet kuroivat eron umpeen, sillä niiden päiväkasvu oli tällöin hieman nopeampaa kuin vapaasti juotettujen eläinten. Niukalla juottoruokinnalla olleet eläimet (ryhmä 1) eivät sen sijaan pystyneet kompensoimaan alussa menettämäänsä kasvua. Teurasprosenttiin tai ruhojen lihakkuuteen vasikkakauden maitojuotto ei vaikuttanut, mutta vapaasti juotetut sonnit olivat hieman rasvaisempia kuin rajoitetusti juotetut. Runsas juottoruokinta ja ruoansulatuksen pysyminen yksimahaisen eläimen kaltaisena mahdollistivat rehun kuiva-aineen korkean sulavuuden, muuntokelpoisen energian lisääntyneen saannin sekä rajoitettua juottoa nopeamman painon kehityksen juottokaudella. Kuitenkaan runsaan juoton kokonaisvaikutus eläimen kasvuun ja tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen ei välttämättä ole positiivinen. Vasikoiden vapaalle juotolle kolmen kuukauden ikään asti ei näytä löytyvän perusteita, sillä täysmaidon käyttö ruokinnassa aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Aikainen pötsin kehitys puolestaan vähentää sekä työvoiman tarvetta että rehukustannuksia parantaen siten taloudellista tulosta.