Maidon laatu, eläinten utareterveys, käyttäytyminen ja hyvinvointi automaattilypsyssä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko uudella automaattisella lypsyjärjestelmällä tuottaa korkealaatuista maitoa ja miten uusi menetelmä vaikuttaa eläinten utareterveyteen. Lisäksi tutkittiin, miten menetelmä vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli mukana kolme DeLavalin VMS-laitteistoa (Voluntary Milking System). Laitteistot sijaitsevat Helsingin yliopiston Suitian opetus- ja tutkimustilalla sekä kahdella yksityisellä tilalla. Robotit otettiin käyttöön marraskuussa 2000 ja toukokuussa 2001. Suitian koetilalla automaattisessa lypsyssä oli keskimäärin 26 lehmää, jolloin noin puolet robotin kapasiteetista oli käytössä. Kahdella yksityisellä tilalla lehmiä oli vähimmillään 33 ja enimmillään 55 lypsyrobottia kohti. Merkittävin muutos maidon laadussa automaattiseen lypsyyn siirtymisen jälkeen oli somaattisten solujen ja kokonaisbakteerien määrän lisääntyminen. E-luokan eli korkeimman maidon laatuluokan solu- ja bakteeriraja-arvoja ei kuitenkaan ylitetty. Automaattisen lypsyjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ja alun opetteluvaiheessa maidon solu- ja bakteerimäärissä sekä jäätymispisteessä oli enemmän vaihtelua. Maidon jäätymispiste palautui lähtötasolle jo puolessa vuodessa. Maidon bakteerimäärän vähentämiseksi tulee yleisen hygienian lisäksi kiinnittää huomiota laitteiston pesuihin ja maidon jäähdytykseen. Tutkimuksessa vapaiden rasvahappojen määrä oli korkeampi AMS-maidossa (0,8 mmol/100g) kuin vertailuryhmässä (0,5 mmol/100g). Utareterveys huononi ensimmäisen seurantavuoden aikana. Suitian tilalla utareterveys parani kuitenkin ennalleen toisena seurantavuonna. Seurantatutkimuksen kolmen tilan aineisto on riittämätön osoittamaan, johtuivatko havaitut muutokset automaattiseen lypsyyn siirtymisestä vai muista tekijöistä. Suitian navettaosastojen välisessä käyttäytymisvertailussa havaittiin, että automaattilypsyosaston lehmät käyttivät vähemmän aikaa makaamiseen ja enemmän seisomiseen verrattuna lypsyasemaosaston lehmiin. Ammattitaitoisen karjanhoitajan ja hyvän ihmis-eläinsuhteen merkitys korostuu automaattisessa lypsyjärjestelmässä. Vaikka robotti lypsää lehmät, on hoitajan vastuulla edelleen eläinten ruokinta, terveys, kiimantarkkailu, lypsyjärjestelmän toimivuus sekä eläinten, navetan ja lypsypaikan puhtaus. Laiduntamisen ja automaattilypsyn yhdistäminen onnistuu, mikäli laitumet sijaitsevat navetan läheisyydessä. Ongelmia on tutkimusten mukaan aiheuttanut lehmien yhtäaikainen käyttäytyminen. Kun lehmät tulevat laitumelta takaisin navettaan, ne tekevät sen yleensä yhdessä. Tällöin lypsyrobotin taakse muodostuu ruuhkaa, ja lehmät joutuvat odottelemaan lypsylle pääsyä.

The objective of the research project was to determine if high-quality milk can be produced with an automatic milking system and how this new milking method affects udder health. The system s effects on cow behaviour and welfare were also studied. The project comprised three DeLaval VMS (voluntary milking system) milking robots. The robots are located at the Suitia Research Farm of the University of Helsinki and at two private farms. The robots were put into use in November 2000 and in May 2001. At Suitia, 26 cows on the average were milked with the robot, which meant that about half of the robot s capacity was utilised. On the two private farms, the number of cows per milking robot was between 33 and 55. The most important change in the milk quality after the transition to automatic milking was a rise in the somatic cell count and the total bacterial count. However, the cell and bacteria limits for class E milk, i.e. the highest grade, were not exceeded. While starting and learning to use the automatic milking system, there was more variation in the cell and bacterial counts and in the freezing point of the milk than before the transition to automatic milking. The freezing point returned to the initial level after half a year already. To reduce the bacterial count, attention should be paid to general hygiene and to proper equipment cleaning and milk refrigeration. In the study, the amount of free fatty acids in the VMS milk was higher (0.8 mmol/100 g) than in the reference group s milk (0.5 mmol/100 g). The udder health of the cows milked by VMS deteriorated during the first year of the study. At the Suitia Research Farm, the udder health returned to normal during the second year. The data from the three farms in the study is insufficient to prove whether the changes were caused by the transition to automatic milking or by other factors. Comparison of cow behaviour in the VMS group and the reference group in the barn at the Suitia Research Farm showed that the VMS cows spent less time lying and more time standing than the cows in the reference group. The existence of a skilled stockman s good human-animal relationship gains in importance in robotic milking systems. Although the robot milks the cows, the stockman is still responsible for feeding and maintaining the health of the cows and for heat detection, the milking system s working order, and the cleanliness of the animals, the barn, and the milking stall. Grazing and automatic milking can be successfully combined if the pastures are close to the barn. However, studies show that the synchronized behaviour of cows causes problems. When cows return from the pasture, they generally all come back together. As a result, a line forms in front of the milking robot, and the cows have to wait for their turn.