Lisää kasvipeitteisyyttä heinästä, siemennurmista ja kuminasta

Abstract

Saaristomeren valuma-alueella viljely on kevätviljapainotteista. Nurmikasvien ja kuminan viljely lisäisivät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentäisivät eroosion riskiä. Nurmen ja kuminan lisääminen kasvintuotantotilojen viljelykiertoon parantaa lisäksi peltomaan rakennetta ja ylläpitää peltojen kasvukuntoa. Ravinteiden kierrätystä karjatiloilta kasvinviljelytiloille tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön rahoittamassaa ”Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille” (Sieppari pellossa) - hankkeessa demonstroitiin lannan ja biokaasulaitoksen kuivajakeen ja rejektiveden käyttämistä kuminan ja nurmikasvien siemenviljelyssä. Kuminalla selvitettiin lisäksi kemikaalitonta rikkakasvien torjuntaa käyttämällä suojaviljaa rikkakasvien kasvun hillitsemiseen perustamisvaiheessa. Esittelykasvustot olivat Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipaikassa Kaarinassa ja Luken Ylistaron toimipisteessä. Taloustarkastelussa käytettiin satotilastojen tietoja ja Tuottopehtorin katetuottolaskelmamalleja. Hanke kesti perustamisvuoden 2015 sekä satovuodet 2016 ja 2017.

Esittelykasvustojen ’Varte’ puna-apilasta saatiin Tuorlassa suuri siemensato (650 kg/ha) ensimmäisenä nurmivuonna. ´Varte´ -lajike oli aikaisempi kuin ’Betty’ ja ’Saija’ lajikkeet. Tuorlassa saatiin myös Englanninraiheinälajikkeista ’Riikka’ ja ’Gator’ ensimmäisenä nurmivuonna 800-900 kg/ha. Ruokonadan ensimmäisen vuoden siemensato oli ennakoidusti pieni, mutta toisena vuonna siitä saatiin Tuorlassa 650-770 kg/ha. Ylistarossa nurmikasvien siemensadot olivat vaatimattomia (alle 200 kg/ha). Tosin vuonna 2016 nurminadasta saatiin tavanomainen 400 kg/ha ja viileänä vuonna 2017 timoteista 500-600 kg/ha. Orgaanisilla lannoitteilla lannoitettujen sadot olivat vastaavat kuin väkilannoitteilla lannoitettujen. Orgaanisten lannoitteiden käytölle olisi sijaa sekä perustamisvuonna että satovuosina. Natasiemennurmien odelman määrä on syksyllä suuri, koska kasvustot puidaan jo heinäkuussa. Kuivaheinänurmen odelman määrä oli pieni. Kaikki maata peittävät kasvustot suojaavat maata erodoitumista vastaan talvella.

Kokeista tehtiin seuraavat johtopäätelmät: Perustamalla kumina vihantana korjattavaan suojaviljaan voidaan perustamisvuoden kemiallista rikkakasvitorjuntaa vähentää. Orgaanisia lannoitteita käyttämällä päästään vastaaviin satoihin kuin väkilannoitteilla. Menetelmä, jossa kumina kylvetään orgaanista lannoitetta käyttäen suojakasviin, soveltuu myös luomukuminan tuotantoon. Nurmen tuotanto sopii hyvin rantapeltojen tuotantomuodoksi. ’Varte’ -puna-apilalajike oli aikainen siementuotannossa. Aikaisuus pienentää apilan sadonkorjuuriskiä. Englanninraiheinän siementuotanto sopisi hyvin Saaristomeren valuma-alueen viljelyyn. Se perustetaan aluskasvimaisesti suojaviljaan ja siitä otetaan yksi siemensato.

Saaristomeren alueella on yhteensä 66 000 ha kuminan, nurmikasvien siemenviljelyn ja heinäntuotannon alaa. Kuminan-, heinän- ja nurmisiemenentuotanto luo mahdollisuuksia lisätä kasvipeitteisyyttä myös epäsuorasti. Koska puinti on aikaisin, syysviljan kylvö on lopetusvuonna mahdollista. Syysviljaa voitaisiin kylvää noin 22 000 hehtaarin alalle. Perustamisvuonna ne toimivat aluskasvien tapaan, jonka vaikutus on 1/3 koko viljelyalasta. Yhteensä maata suojeleva vaikutus kattaa noin 110 000 hehtaaria. Viljan hinta vaikuttaa tuotannon kilpailukykyyn viljelijän näkökulmasta. Heinän ja englanninraiheinän siemenen vientituotannon kehittyminen mahdollistaisi huomattavan viljelyalan lisäämisen. Myös luomukuminan viennissä olisi lisäämismahdollisuuksia. Kotimaisilla markkinoilla olisi tilaa natojen ja puna-apilan siementuotannon lisäämiselle. Kasvipeitteisyyden suurin merkitys vesistöjen kuormituksen kannalta on pellon eroosioalttiuden pienentäminen.