Vaellusesteiden purkaminen osana vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia

Abstract

Tämän selvityksen A-osiossa kerättiin yhteen tieteellisissä julkaisuissa esitettyä tutkimustietoa sekä virtavesien patoamisen että padon poistamisen ekologisista vaikutuksista. Vesien patoaminen on heikentänyt merkittävästi virtavesien habitaattien ja lajiston monimuotoisuutta. Patoaltaissa ovat virtavesiä suosineet lajit vähentyneet tai jopa kadonneet, ja niitä ovat korvanneet yleisemmät ja allasmaisempia olosuhteita suosivat lajit. Ihmisten kohdistamat toiveet vesistöjen hyöty- ja virkistyskäytölle ovat muuttuneet ja virtavesien monimuotoisuus koetaan yhä tärkeämmäksi. Vaellusesteiden purkaminen on tehokas tapa ennallistaa virtavesien yhtenäisyyttä ja mahdollistaa kalojen luontaiset vaellukset. Patojen purkamisessa suositeltiin yleisesti kiinnittämään erityistä huomiota purkamistöiden yhteydessä ja sen jälkeen mahdollisesti vapautuvan sedimentin hallitsemiseen. Purkutavan lisäksi vaikutuksien laajuuteen sekä ajoittumiseen vaikuttavat patorakenteiden koko ja säännöstellyn vesistön ominaispiirteet. Muutoksien havaitseminen voi tapahtua nopeasti tai se voi viedä vuosia. Selvityksen B-osiossa on esitetty esimerkinomaisesti kotimaisten patojen poistamisen ekologisen kriteeristön laatiminen hyödyntäen olemassa olevia aineistoja. Työn tavoitteena oli kohdistaa vaellusesteiden purkaminen ensimmäisenä niihin vaellusesteisiin ja vesistöihin, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri ekologinen hyöty vaelluskalojen lisääntymisen kannalta. Työssä keskityttiin patojen poistamisen ekologiseen näkökulmaan ja kohdelajiksemme valikoitui taimen. Käytännössä päätöksiin patojen osittaiseen tai kokonaan purkamiseen vaikuttavat ekologisten tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi alueen maankäyttö, tulvasuojelu, virkistyskäyttö ja matkailu, taloudellinen merkittävyys, vesioikeudelliset edellytysharkinnat ja kulttuuriperinnön säilyttäminen. Patojen purkamisella voi olla vaikutuksia myös alueen hydrologiaan, joten oletetut vaikutukset voivat olla osittain ristiriitaisiakin totutun maankäytön kannalta. Osasta patoaltaita ja niiden läheisyydessä olevia kosteikkoja on myös muodostunut tärkeitä virkistys- ja luontoarvoja tukevia kohteita, tai padot ovat merkittäviä maailman ruoan- ja sähköntuotannon kannalta. Näitä asioita ei tässä selvityksessä käsitelty, joten työ ei pyri olemaan kokonaisvaltainen selvitys tai opas patojen purkamiseen. Selvityksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, mistä kohteista patoja voidaan poistaa. Ekologista selvitysosuutta täydennettiin esimerkeillä pienien voimalaitoksien nettonykyhyödyn taloudellisesta kannattavuusarvioinnista sekä virkistyskäyttöarvon arvioinnilla. Tämä sen vuoksi, että niistä ei ole aikaisemmin ollut helposti tutkimustietoa saatavilla. Selvitys toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa NOUSU-vaelluskalaohjelmaa sekä Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle asetettuja tulostavoitteita.