Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille : Tarhamehiläis- ja kimalaiskokeet Järvenkylä Oy:llä ja Luke Jokioisilla 2023

Abstract

Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille (PölyFin) on EIP-hanke (European Innovation Partnership), jonka tavoitteena on lisätä kotimaisten pölyttäjien käyttöä kasvutunneleissa ja kasvihuoneissa sekä samalla ratkaista ulkomaisten pölyttäjien käyttöön liittyviä ongelmia (Suomen mehiläishoitajain liitto ry; Euroopan komissio). Kesällä 2023 testattiin tarhamehiläisen (Apis mellifera) soveltuvuutta mansikan pölyttäjänä kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa sekä kotimaisten kasvatettujen kimalaisten toimintaa mansikan pölyttäjänä kasvihuoneessa. Kokeilla pyrittiin saamaan alustava käsitys tarhamehiläisen käytöstä kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa sekä kotimaisten kimalaisten toiminnasta ja soveltuvuudesta pölytykseen. Mehiläiskokeet toteutettiin Järvenkylä Oy:n tilalla Sauvossa Lounais-Suomessa. Tulokset osoittavat tarhamehiläisen olevan lupaava kasvihuone- ja tunnelimansikan pölyttäjä. Mehiläisten pölyttämästä sadosta pienempi osuus sisälsi hyönteisten vioittamia marjoja kuin kimalaisten pölyttämässä sadossa. Mehiläisten ja puutarhatyöntekijöiden välillä ei ollut ongelmia eikä vaaratilanteita. Mehiläispesien hoidossa pitää kuitenkin ottaa huomioon erot mehiläisten kehityksessä kasvihuoneiden ja tunnelien suojissa verrattuna ulkona, kun kasvukausi Suomes-sa on lyhyempi. Kasvihuone- ja kasvutunneleissa kasvatettavien monokulttuurien takia mehiläisten ravinnonsaanti on rajoittunutta, ja siksi pesät täytyy vaihtaa kasvukauden aikana. Kimalaiskokeet toteutettiin Luken Jokioisten koekasvihuoneilla kimalaispesillä, jotka oli kasvatettu luonnosta keväällä 2023 kerätyistä kuningattarista. Kokeisiin valittiin neljä lajia, joiden verrokkina oli ulkomainen kontukimalainen (Bombus terrestris). Kotimaiset kimalaiset osoittautuivat hyviksi pölyttäjiksi. Kangaskimalainen (Bombus cryptarum) vaikutti muita kasvattikimalaisia hieman lupaavammalta lajilta, kun verrattiin marjojen laatua ja kokoa. Kotimaisten pesien toiminta-aika oli samanlainen tuontipesän kanssa. Tuontipesä ja kotimaiset pesät olivat todennäköisesti liian suuria pölytettävään kukkamäärään nähden, ja ne vahingoittivat kukkia ja siten heikensivät sadon laatua ja määrää. Tämä johti kaupallista marjantuotantoa pienempään laadukkaiden mansikoiden osuuteen sadosta. Kimalaisten kaupallista kasvattamista ajatellen olisi hyvä huomioida pölytyksen laadun lisäksi myös lajien muita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kasvatuksen ja käsiteltävyyden helppoutta sekä lajien stressinsietokykyä. Kokeet osoittivat kotimaisten pölyttäjien soveltuvan hyvin kasvihuoneisiin ja kasvutunneleihin. Kokeista saadut kokemukset toimivat pohjana mehiläisten tehokkaampien hoitomenetelmien kehittämiselle kasvihuone- ja tunnelikäytössä sekä kotimaisten kimalaisten kasvattamisen ja pölytyskäytön kehittämiselle. Kokeista saatujen tulosten ja kokemusten perusteella tehdään suunnitelmat hankkeen jatkokokeita varten.