Ruokinnalliset mahdollisuudet parantaa fosforin hyväksikäyttöä maidontuotannossa

Abstract

Ruokintatutkimuksissa selvitettiin ruokinnan vaikutusta fosforin hyväksikäyttöön maidontuotannossa. Havaintoja oli kaikkiaan 112. Fosforin hyväksikäyttö maidontuotantoon heikkeni (P<0,001), kun rehuannoksen fosforipitoisuus lisääntyi ja eläimen fosforin saanti suhteessa tarpeeseen nousi. Fosforin saanti rehuista puolestaan lisääntyi, kun väkirehun raakavalkuaispitoisuus (P<0,01), kuiva-aineen syönti (P<0,001) ja ruokinnan väkirehun osuus (P<0,001) kasvoivat. Myös fosforin eritys sontaan lisääntyi (P<0,001) kun ruokinnan fosforipitoisuus nousi. Väkirehu- ja valkuaisruokinnan lisätessä sekä maitotuotosta että fosforin saantia oli maitotuotoksella, sontaan erittyneen fosforin määrällä ja sonnan fosforipitoisuudella positiivinen yhteys. Koska monet maitotuotosta nostavat, taloudellisesti perustellut ruokinnalliset tekijät lisäsivät myös sonnan fosforipitoisuutta, on ruokintamenetelmillä vaikea vähentää sonnan fosforipitoisuutta ilman maitotuotoksen laskua. Koska fosforin liiallinen saanti ruokinnasta on hyvin yleistä, ei sitä tarvitsisi lisätä kivennäisrehuihin suuria määriä.

Data based on the mean treatment values from 14 production studies in lactating dairy cows were used to estimate phosphorus (P) utilisation in milk production and P losses in faeces. The data included 112 P utilisation and P loss observations. Phosphorus utilisation in milk production (P in milk/P intake) decreased (P<0,001) as diet P concentration and P balance of animals increased. On the other hand, P intake increased as diet crude protein concentration (P<0,01), dry matter intake (P<0,001) and diet concentrate to forage ratio increased. Excretion of P in faeces increased (P<0,001) linearly as diet P concentration increased. Because of the connection between concentrate and crude protein feeding and P intake, milk yield was positively correlated with P excreted in faeces (P<0,01) and with faecal P concentration (P<0,05). Since many economically beneficial factors, thought they had a positive effect on milk production, also increased faecal P concentration, the conclusion is that, it is difficult to increase P utilisation for milk production through feeding strategies without sacrificing milk production. As P overfeeding is very common on dairy farms, there is no need to add high amounts of P in the form of mineral mixtures.