Maatilojen ja pienyritysten sukupolvenvaihdosprosessin ominaispiirteiden vertailu

Abstract

Maatilan elinkaari vaikuttaa tilan kannattavuuteen, vaikka maitotiloilla kannattavuuden vaihtelut eri elinkaaren vaiheessa olevien tilojen välillä ovat suhteellisen vähäisiä. Erot eri elinkaaren vaiheessa olevien tilojen koossa ja muissa fyysisissä tekijöissä ovat myös olleet pieniä. Tämä johtuu osin siitä, että maitokiintiöjärjestelmä vuosina 1985-1994 ja pellonraivauslaki vuosina 1987-1994 ovat rajoittaneet maitotilojen normaalia elinkaarikehitystä. Parhaimman kannattavuuden ovat saavuttaneet nuoret, juuri tilanpidon aloittaneet viljelijät. Tulos selittynee sillä, että nuorten tilat olivat yleensä suurimpia tiloja. MTT:n taloustutkimusyksikössä on julkaistu tutkimus, jossa sisäsuomalaisten maitotilojen kannattavuutta on verrattu tilan elinkaaren eri aikoina. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat maitotilan kannattavuuteen. Tutkimusajanjakso sisälsi vuodet 1987-1997, yhteensä 11 vuotta. Tutkimuksessa oli mukana 54 kannattavuuskirjanpitotilaa. Maatilan elinkaarella tarkoitetaan tilan kehitystä sukupolvenvaihdoksesta seuraavaan sukupolvenvaihdokseen. Maatalouden harjoittaminen Suomessa perustuu perinteisesti perheviljelmiin, joissa yrityksen kehitys ja elinkaari noudattavat yrittäjän elinkaaren vaiheita. Perheviljelmän sukupolvikierto Suomessa kestää keskimäärin noin 30 vuotta. Tutkimustilat jaettiin tilan hallinta-ajan mukaan nuorten, vakiintuneiden ja luopuvien viljelijöiden tiloihin, joista analysoitiin eri elinkaarivaiheessa olevien tilojen kannattavuutta. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että maitotiloilla tuotannonrajoitustoimenpiteet olivat ehkäisseet tilakoon kasvattamista, jolloin maatilan elinkaarelle tyypilliset kannattavuuden muutokset jäivät suhteellisen lieviksi. Maitotilojen kannattavuuteen vaikuttivat tilan lehmien lukumäärä, maitotuotos, hehtaarisato ja tuotannon intensiteetti. Lehmien lukumäärän, maitotuotoksen ja hehtaarisadon kasvu lisäsivät kannattavuutta. Sitä vastoin tuotannon intensiteetin (lehmämäärä/peltoala) kasvu heikensi kannattavuutta. Näin ollen tutkimustiloille laajaperäisempi tuotanto oli paremmin kannattavaa kuin intensiivisempi tuotanto. Tarkastelujakson lopulla korostuu peltoalan merkitys maatalouden tukijärjestelmässä. Tutkimusaineistossa olleiden maitotilojen kannattavuus oli suhteellisen heikko vuosina 1987-1997. Tilojen kannattavuuskerroin oli alle 0,8 ja pääoman tuottoprosentti oli negatiivinen kaikkina tutkimusvuosina. Parhaan kannattavuuden maidontuottajat saavuttivat vuonna 1989. Kannattavuus heikkeni 1990-luvun alussa ja Euroopan unioniin liittymisen myötä kannattavuuden heikkeneminen jatkui edelleen. Maitotilojen kannattavuutta vuoden 1997 jälkeen on alentanut vuoden 1998 heikot tuotanto-olot. EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen liittyen Agenda 2000 ratkaisun vaikutukset maitotilojen talouteen näyttävät myönteisiltä, joskin kustannusten nousu heikentää kannattavuuskehitystä.

The number of successions of Finnish farms have decreased over the last few years, while the number of successions of small family firms are going to increase in the future. The transfer between the generations on farms and in small family firms is a highly complicated process. There are a lot of things to take into account: taxation, civil law, economic viability of the firm, etc. The aim of this study was to compare the successions of farms and small rural firms: how and why the succession was planned, how the succession was realised and what kind of issues influenced the process. Another aim was to find out the economic consequences of the succession for the firm/farm. The study was made using the case-method, and the data on the farms and firms were collected from the Häme region from 6 farmers and 8 entrepreneurs who had made a succession during the 1980s and 1990s. According to results, the main reason for the succession was the age of the farmer or entrepreneur. The age of farmers who gave up farming was lower than that of entrepreneurs. In small family firms the succession had been planned over a number of years and in most cases it was realised in several stages, and thus the process also took a longer time than on farms. In small firms the implementation also varied more than on farms. The most important reasons for how the succession was realised in individual small firms were efforts to minimize taxes, expert advice, financing arrangements, company s legal form and efforts to minimize the continuator s debts. The main factors influencing the realisation of the succession of farms were the old farmer s need for money and the debts of the continuator. Traditions and continuator s siblings also influenced the succession of farms. The economic impacts were the highest in successions made by purchasing. In small family firms the succession can be carried out in a way that is highly advantageous to the continuator. In this study the economic consequences of the succession did not have any negative impact on the productivity of firms and farms. Each succession of a farm or firm to descendants is unique and has to be planned carefully. Therefore expert assistance and advice is highly important and very much needed.