Maaseudun pienyrityksen menestyminen

Abstract

Maaseudulla asuvia on kannustettu yrittäjyyteen tarjoamalla mm. taloudellista tukea ja koulutuspalveluja. Samanaikaisesti on syntynyt maaseudun yrittäjyyttä koskeva tutkimusperinne, joka käsittelee yrittäjäosaamista joko alueellisesta näkökulmasta tai yrittäjyyttä painottaen. Tutkimuksissa on annettu myös selviä suosituksia maaseutuyrittäjille markkinoinnista ja strategioista. Yritystoiminnan aloittamisvaiheessa olevien yritysten tutkimiseen on käytetty paljon resursseja, mutta myöhemmät, yhtä tärkeät yrityksen kehitysvaiheet ovat saaneet huomattavasti vähemmän huomiota. Osaamisen kehitysvaiheisiin liittyvää tarkastelua tulisi selvästi laajentaa aloitusvaiheen lisäksi myös myöhempiin yrittäjyyden vaiheisiin. Maaseudun taloudellisessa tutkimuslaitoksessa on julkaistu tutkimus, joka tarkentaa kuvaa maaseutuyritysten menestymisestä sekä maaseutuyrityksiin kohdistuneista aiemmista tutkimuksista ja niiden tuloksista. Tutkimuksessa todetaan, että maaseutuyrityksiä koskevat tutkimukset ovat olleet lähestymistavoiltaan hajanaisia ja pääosin selvitystyyppisiä. Markkinoinnin tutkimusta ei voi edelleenkään rakentaa kestävästi maaseutuyrittäjyyden tutkimusperinteelle erityisesti yrittäjyyden ja markkinoinnin yhtymäkohdassa. Vaikka yrityksen sijainnilla on merkitystä sen menestymiseen, sijainti on kuitenkin toissijainen tekijä, kun tarkastellaan yrittäjäosaamisen kehittymistä markkinalähtöisesti. Näkemystä voidaan perustella esimerkiksi yrityksen kasvuun ja uudistumiseen vaikuttavilla tekijöillä, mitkä menestymään pyrkivät maaseutuyritykset kohtaavat samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Yrittäjäosaamisen heikkoja kohtia ovat tavoitteen asettelu, strategisen ajattelun omaksuminen ja markkinointiosaaminen, vaikka yrittäjät itse kokevat usein osaamisensa vähintäänkin tyydyttävänä. Maaseutuyritysten kannattavuus on useissa tutkimuksissa osoittautunut heikoksi. Saman osoitti myös tässä tutkimuksessa käytetty 35:n maaseudulla toimivan matkailu- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksen tilinpäätösaineisto. Vaikka aineiston yritykset olivat siinä mielessä menestyneitä, että ne ovat toimineet suhteellisen kauan, yritykset ovat edelleen hyvin pieniä. Aineiston suurimmat yritykset ovat keskimäärin muita ryhmiä kannattavampia, niissä on suurempi työvoiman osuus ja samalla merkitsevästi suurempi yritystulo-osuus kuin pienemmissä kokoluokissa. Tutkimuksen tulos ei näin tue yksiselitteisesti tutkimustuloksia, joiden mukaan itsensä työllistäjät menestyvät maaseudulla paremmin kuin kasvuyritykset. Liikevaihdon kehitystä edistävät yrityksen kasvutavoite ja halu menestyä liiketoiminnassa, kyky kantaa riskiä ja atk:n käyttö yritystoiminnan apuvälineenä. Suuri omarahoitusosuus edistää kannattavuutta. Nettotulosta näyttävät selittävän lähinnä investointien rahoitusrakenne ja yrityksen koko. Kannattavuus ei kuitenkaan kehity lineaarisesti liikevaihdon kasvaessa. Kaikkein pienimuotoisinta yritystoimintaa näyttäisi olevan vaikein saada kannattavaksi. Liiketoiminnan kehittyminen pienyrityksissä pysähtyy helposti: 6-10 vuotta toimineet olivat kaikkein pienimpiä ja heikoimmin kannattavia, mutta pääsyynä heikkoon kannattavuuteen on usein yrittäjyyden sivutoimisuus.

The study focuses on the dimensions and issues of performance, entrepreneurship, and marketing. We provide a short comprehensive outlook concerning frameworks on key strategic and marketing concepts, and their potential to explain the performance of small rural firms. In the empirical analysis profitability measures are related to strategic variables such as entrepreneur s goals, perceived, environmental opportunities and threats, the strengts and weaknesses of firms, financial assets, marketing strategies, and entrepreneur s competence (e.g. experience and education), and an identity of the owner manager. Particularly, in small rural enterprises the competitive position is proposed to relate to niche strategies and differentiation, depending entrepreneur s competence and skills, which are specific and costly to copy. This conception may correspond the views outlined in general strategy literature of best performers. However, the performance of rural firm is not easily explained that way, because of differing goals and meanings of business, and overall setting of variables, such as regional, social, educational, and the like. Much of efforts on small business research are focused on start-ups, while our interest is on the later stages of business development too. The empirical data consist of 35 small firms. These firms are operating in two different industries. One group of enterprises consists of 16 wood processing firms, and another group contains 19 rural firms, which were operating in hospitality business, like bed-and-breakfast, small restaurants or similar. The results of study show, that only 30 percent of firms had positive net-income (before extraordinary items). These rural firms had no particular orientation to grow or to greate new jobs. On the other hand, the growth orientation of firm is associated with the highest sales turnover, medium level profitability, computer facilities, and entrepreneur s perceived ability to take risks. Moreover, entrepreneurs who have positive but also self-reflective attitude on their own competence are among the best performers. It should be noted, that the most profitable firms were those with the medium levels of sales turnover, i.e. medium sized units in our data set. And the smallest of firms were associated with the poorest level of profitability rates in this data.