Elintarviketurvallisuuden talous Suomessa - esimerkkinä Kansallinen salmonellavalvontaohjelma

Abstract

Yksittäiset elintarvikkeissa esiintyvät vaarat kuten BSE, dioksiini, listeria tai salmonella nousevat aika ajoin voimakkaasti esille julkisessa keskustelussa. Usein vaaditaan puuttumista ongelmiin välittömästi ja hinnalla millä hyvänsä. Yhteiskunnan on kuitenkin jatkuvasti tehtävä valintoja eri vaarojen kesken, jotta annetuilla budjettirahoilla varmistettaisiin mahdollisimman korkea elintarviketurvallisuuden taso. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos EELA ja Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos MTTL selvittävät raportissa "Elintarviketurvallisuuden talous Suomessa", miten elintarviketurvallisuuden talous toimii suomalaisessa yhteiskunnassa sekä mikä on yhteiskunnan rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa elintarviketurvallisuuden tasoon. Esimerkkinä on Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Selvitys luo pohjaa elintarviketurvallisuutta koskevalle keskustelulle ja päätöksenteolle. Yhteiskunnan toimet elintarviketurvallisuuden ylläpitäjänä ovat tärkeitä elintarviketurvallisuuden julkishyödykeluonteen takia. Elintarviketurvallisuutta ei omista kukaan. Elintarviketurvallisuudella on vaikea tehdä bisnestä ja siksi markkinoiden omat ohjausmekanismit eivät kannusta riittävästi korkean elintarviketurvallisuuden tuottamiseen. Elintarviketurvallisuuden ylläpitoon liittyy myös informaatio-ongelma, koska ostaja ei usein tiedä elintarvikkeen tuotantohistoriaa ja tuotteen turvallisuuden tasoa on vaikea arvioida silmämääräisesti. Elintarviketurvallisuus vaikuttaa laatutekijänä myös elintarviketuottajien ja kaupan toimintaan. Luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen on tärkeä markkinoiden toiminnan tehokkuuden varmistamisessa. Elintarviketurvallisuusriskien hallinnalla on elintarviketuottajien kustannusten lisäksi myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja kauppapoliittisia seurauksia. Elintarviketurvallisuusongelmat voivat romahduttaa kuluttajien luottamuksen yksittäiseen tuotteeseen tai toimialaan. Harvinaiset, mutta kohua herättävät vaarat saavat usein kohtuuttomasti huomiota osakseen suhteutettuna niiden aiheuttamiin terveysriskeihin. Pitkäjänteisen elintarviketurvallisuuspolitiikan päämäärien ja toimenpiteiden tulisi perustua puolueettomiin terveysriskien arviointeihin ja taloudellisiin laskelmiin. Näin yhteiskunnan ja elintarviketeollisuuden panostukset tuottaisivat kuluttajille mahdollisimman suuren hyödyn osana muuta terveyspolitiikkaa. Täysin riskittömän elintarvikkeen valmistaminen on käytännössä vaikeaa ja äärimmäisen harvoin taloudellisesti kannattavaa. Esimerkkinä kansallinen salmonellavalvontaohjelma Selvityksessä tarkastellaan esimerkkinä Suomen kansallisessa salmonellavalvontaohjelmassa käytettyjä taloudellisia ohjausmekanismeja. Elinkeino vastaa lähes kaikista salmonellavalvontaohjelman kustannuksista, jotka ovat noin kaksi penniä muna- tai lihakiloa kohden. Valvontaohjelman seuranta- ja torjuntakustannukset jakautuvat kaikille ohjelmassa mukana oleville yrityksille. Yksittäinen yritys ei voi tuotantokustannuksia alentaakseen jättää ohjelman toimenpiteitä tekemättä luottaen siihen, että muut yrittäjät kantavat vastuun torjuntatyöstä. Ohjelmalla varmistetaan myös, että informaatio salmonellatilanteesta kulkee riittävän hyvin ja että mahdollisten ongelmien aiheuttaja saadaan nopeasti selville. Ohjelman taloudelliset rakenteet tukevat päätavoitetta eli salmonellatilanteen pitämistä nykyisellä

In this study, food safety is looked at as an economic question from a point of view of a society. The purpose of the study is to clarify the role of economics related to food safety: why economics is important, how it fits in a larger framework and how it affects decision making related to food safety. We approach the issue by defining the main agents, by defining food safety as a commodity and by clarifying institutions society can utilize in managing foodborne hazards. Defining food safety as an economic concept helps us to evaluate possible options and suitable organization for production of food safety. The discussion will to help the decision makers to design practical policy measures related to food safety issues taking into account both health and economic aspects. After presenting the main food-borne hazards, the spesific features of the Finnish food production system in the light of food safety are described. In the third section, the economic concept of food safety and the roles of society, industry and consumers are defined. The fourth section describes alternative evaluation methods for assessment of food safety policies. This is followed by an exampliary case of the National Salmonella Control Program presenting the policy framework and detailed policy design of the program. Food safety can be seen as a food quality issue and as a public health issue. As far as it can be directly connected to a specific food stuffs, the laws of markets apply and incentives to its production and maintenance as a quality issue are relatively clear. From a societal point of view however, the main importance of food safety rises from public health. Food safety as a public good evolves as a result of externalities produced by producers and consumers in a society. Due to its public good nature, food safety is expected to have high demand relative to its supply. This is one reason for a government involvement. In general, food safety problematics have many similarities to environmental issues and therefore, also policy measures familiar in resource and environmental policy can be utilized here. In addition, there are significant information imperfections, both lack of information and asymmetry of information, which hinder functioning of markets. The demand and supply of private good aspects of food safety are problematic due to information imperfections. The problems can be partly overcome by producers own actions (vertical integration, contracts) and partly by legislation. A neutral third party can be designed to collect and distribute information and thus improve market efficiency. A government intervention is another alternative to overcome informational problems. The economic issues and concepts pointed out in the third section are clarified by applying them in the evaluation of the National Salmonella Control Program. It is pointed out that the Program involves several characters required to mitigate aforementioned informational and public good problems related to food safety issues. In part, this allows the Program to work effectively and cost-efficiently.