Luke
 

Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorTiilikkala, Kari (toim.)-
dc.contributor.csMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinsuojelu KSU-
dc.date.accepted2006-12-12-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:31:26Z
dc.date.accessioned2025-05-31T02:01:22Z
dc.date.available2013-03-19T10:31:26Z
dc.date.created2002-07-03-
dc.date.issued2002-
dc.date.modifiedVerkkojulkaisu päivitetty 3.7.2002-
dc.descriptionPäivitetty 2. verkkoversioilla el. ISBN 951-729-681-9-
dc.description.abstractVuosina 1999-2001 toteutetun Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua -tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten ekologisen viljelyn kasvinsuojeluongelmia voidaan hallita kasvien omia, bioaktiivisia, aineita hyödyntäen. Tutkimuksessa oli kolme tieteellistä osaa: tuholaisten infokemikaalit, biomolekyylit kasvitautien torjunnassa ja kasviperäiset glukosinolaatit kasvinsuojelussa. Neljäntenä osana olivat soveltavat tutkimukset, jotka toteutettiin käytännön viljelmillä yhteistyössä maamme parhaimmistoon kuuluvien viljelijöiden kanssa. Tuholaistorjunnan tärkein tulos oli se, että houkutuskaistat tehosivat kaalikärpäsiin ja kirppoihin. Kiinankaali Yamiko houkutteli kuusinkertaisen määrän kaalikärpäsiä keräkaaliin verrattuna. Myös kirppojen siirtyminen pientareilta peltoon pysähtyi houkutuskaistaan lähes täydellisesti. Porkkanakempin torjuntaan saatiin tärkeää tietoa porkkanalajikkeiden kemiallisista eroista. Kasvinsuojeluaine limoneenin teho kemppien karkotteena osoittautui lyhytkestoiseksi. Uutta kasvinsuojeluteknologiaa onkin syytä kehittää feromonien levitykseen kehitettyjen ratkaisujen pohjalta. Parhailla elistoreilla eli heräteaineilla (BION) saatiin mansikan härmä torjuttua tehokkaasti. Messenger -elisitori lisäsi myös satoa 10-20 %:a. Marjakasvien sisältämien fenolisten yhdisteiden määrät vaihtelivat paljon lajikkeittain. Tämä osoitti, että jalostuksella voidaan vaikuttaa kasvien tautikestävyyteen ja niin sanottujen terveyskomponenttien määriin. Glukosinolaattien hajoamisessa syntyneet kaasut estivät erittäin tehokkaasti rikkakasvien itämistä ja sirkkajuuren kasvamista. Parhaita glukosinolaattilähteitä olivat sareptansinappi ja keltasinappi. Glukosinolaatteihin perustuvaa rikkakasvien torjuntaa voidaan tehdä kahdella tavalla: levittämällä siemenpuristeita riviväleihin tai sekoittamalla kasvimursketta maahan ennen kasvien istuttamista. Molemmat menetelmät edellyttävät uuden teknologian ja viljelyjärjestelmien kehittämistä.fi
dc.description.abstractPhytochemicals offer new opportunities in biointensive IPM Project Biocontrol as a part of ecological pest management was carried out within MTT's research program Plant derived biomolecules in food production in 1998-2001. Aim of the project was to prove the potential of phytochemicals in biointensive IPM and test utility of new control methods in IP- faming and organic farming systems. The work was divided into three scientific tasks. Fourth task of the project consisted of on-farm trials which were established for testing usefulness of new biocontrol technology. Results of infochemical studies proved that Chinese cabbage effectively attracted flea beetles and cabbage root fly (Delia radicum). Volatiles of carrot leaves shoved great differences between carrot varieties. Limonene and some other terpenoids are potential components in control of carrot psyllids (Trioza apicalis). Limonene as repellent had only a short time effect if sprayed on plants and thus other release methods are suggested. Laboratory and field experiments showed that elicitors enhanced phenolic compound production and resistance to powdery mildew on strawberry. Percentage of important compounds varied clearly between different varieties of berry plants. Allelochemicals of Brassicas effectively inhibited germination and growth of weeds. In field studies many of the tested biochemicals were also found to be phytotoxic and thus new technology for use of "Fumication Brassicas" is needed.en
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.formatVerkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent78 s-
dc.format.size540-
dc.identifier.elsb951-729-681-9-
dc.identifier.elss1458-5081-
dc.identifier.olddbid393455
dc.identifier.oldhandle10024/452474
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/89213
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-729-681-9-
dc.languagefin-
dc.language.lseng-
dc.language.lsfin-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofseriesMaa- ja elintarviketalous-
dc.relation.issn1458-5081-
dc.relation.numberinseries10-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/452474
dc.subject.agriforsKasvinsuojelu-
dc.subject.agriforsbiologinen torjunta-
dc.subject.agriforskarkotus-
dc.subject.agriforsindusoitu-
dc.subject.agriforsresistenssi-
dc.subject.agriforsallelopatia-
dc.subject.agriforsIPM-
dc.subject.agriforsekologinen viljely-
dc.subject.finagriKa-
dc.subject.fteIPM-
dc.subject.ftebiological control-
dc.subject.ftetrap crop-
dc.subject.ftevolatiles-
dc.subject.ftemonoterpens-
dc.subject.fteelicitors-
dc.subject.fteinduced resistance-
dc.subject.fteallelopathy-
dc.subject.fteweed allelochemicals-
dc.titleBiotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua-
dc.typem-
dc.typeverkkojulkaisu-
dc.type.bib3. Kirjat raportit ja oppaat-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
met10.pdf
Size:
935.07 KB
Format:
Adobe Portable Document Format