The phytotoxicity of disinfectants and their effect at different temperatures
Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science|Agricultural Research Centre of Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland
1993
Tämän artikkelin/julkaisun kokotekstiä ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun kokotekstiin.
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinsuojelulaitoksella selvitettiin seitsemän desinflointiaineen fytotoksisuutta kurkun, salaatin ja kukkakaalin taimiin. Tutkittavat valmisteet olivat lobac P (Jodi), lpasept, Menno-Ter-forte ja Sanisept (kvartaarisia ammoniumyhdisteitä), Korsolin (glutaraldehydi), natriumhypokloridi (aktiivinen kloori) ja Virkon S (kaliumperoksisulfaatti). Desinfioitaessa muovisia kasvatuskennoja ja ruukkuja natriumhypokloriitti vioitti sekä kurkun että salaatin taimia turveviljelyssä, ellei astioita huuhdeltu vedellä desinfioinnin jälkeen. Muilla valmisteilla ei vioitusta havaittu. Myös kivivillakuutioissa kasvatetut kurkun ja salaatin taimet olivat herkkiä desinfiointiaineille, kun kasvulaatikoita ei huuhdeltu hyvin desinfioinnin jälkeen. Sen sijaan turpeessa kasvatetuissa testikasveissa vioituksia ei todettu. Koe osoitti, että desinfioinnin jälkeen huolellinen huuhtelu on erityisen tarpeen, kun käytetään synteettisiä alustoja ja vesiviljelyä. Natriumhypokloriitti, lobac P, Menno-Ter-forte, Korsolin, Virkon S ja Sanisept aiheuttivat turpeeseen sekoitettuina vioituksia kurkun, salaatin ja kukkakaalin taimiin. Desinflointiaineiden tehokkuutta eri lämpötiloissa (+5 °C, +10 °C ja +20 °C) testattiin laboratoriossa seuraaviin sieniin: Botrytis cinerea, Didymella bryoniae, Fusarium culmorum, F. oxysporum, Mycocentrospora acerina, Phoma foveata, Pythium sp., Rhizoctonia solani ja Verticillium dahliae. Kokeissa oli mukana fytotoksisuuskokeissa olleiden valmisteiden lisäksi formallini (fonnaldehydi). Valmisteista käytettiin suositeltuja käyttöväkevyyksiä. Desinflointiaineiden teho oli parempi +20° C:ssa, kuin +5 °C:ssa, erityisesti Fusarium- ja Rhizoctonia-sieniin. Lämpötilan aleneminen vaikutti vähiten NaOCl:n, lobac P:n ja Menno-Ter-forten tehoon ja eniten Virkon S:n tehoon. Tehtyjen kokeiden ja kirjallisuuden perusteella suositellaan desinfiointilämpötilaksi yli +15 °C. Jos joudutaan desinfioimaan alle +10 °C:n lämpötiloissa, voidaan käyttää NAOCl-, lobac P- ja Menno-Ter-forte- valmisteita torjuttaessa Botrytis-, Didymella-, Mycocentrospora ja Phoma-sieniä.
ISBN
OKM-julkaisutyyppi
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
2
Numero
2
Sivut
Sivut
161-168
ISSN
0789-600X
