Talouskalojen arvojen määrittäminen ja ehdotus laittomasti pyydettyjen kalojen korvausarvoiksi

Abstract

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) välisessä palvelusopimuksessa vuodelle 2018 Lukelle annettiin tehtäväksi määrittää arvot laittomasti pyydetyille kaloille laji- ja kantakohtaisesti. Tavoitteena oli tuottaa ehdotus kalastuslain muutoksen yhteydessä asetettaviksi korvausarvoiksi laittomasti pyydetyille kaloille. Sopimuksen mukaan hanke tuli toteuttaa vuosina 2018–2019 ja alustavan luonnoksen raportista tuli olla valmiina 31.12.2018. Tämä on hankkeen loppuraportti. Tässä työssä kehitettiin laskentatapa, ja laadittiin ehdotus korvausarvoiksi taloudellisesti hyödynnettäville kalajeille. Korvausarvoja tarvitaan, jos kaloihin kohdistuu sellainen kalastusrikos tai – rikkomus, jossa tekijä voidaan tuomita korvaamaan valtiolle laittomasti pyydetyn kalan arvo lajinsa edustajana. Tehtävää varten laskettiin euromääräiset suojeluarvot kaikille taloudellisesti hyödynnettäville kalalajeille ja jokiravulle. Kalojen suojeluarvot laskettiin muokkaamalla Väisäsen (1996) kehittämää, luonnonsuojelulain piirissä olevien lajien suojeluarvojen laskentakaavaa A= ((U*S)/K)*X€, jossa A on yksilön arvo euroina, U on lajin uusiutumiskyky, S on suojelun tarve, K lajin runsausindeksi ja X valitun lajin suojelukustannusten perusteella laskettu eurokerroin. Kaloille muokatussa laskentakaavassa käytettiin osin samoja muuttujia kuin Väisäsen kaavassa: uusiutumiskertoimen määrittämiseen sukukypsän yksilön mediaanipainoa, suojelun tarpeen määrittämiseen uhanalaisuusluokan perusteella annettua pistearvoa (1, 5, 10, 15, 20) ja lajin runsauden arvioimiseen sen esiintymisaluetta. Näiden lisäksi kalojen suojeluarvojen laskennassa käytettiin uusiutymiskyvyn arviointiin sukukypsän aikuisen keskimääräistä ikää ja suojeluntarpeen määrittämiseen kalastusasetuksen rauhoitusmääräysten perusteella annettua pistemäärää (0, 2, 5, 10). Kaikkien lajien euromääräinen suojeluarvo standardoitiin Vuoksen nieriän suojelukustannuksista lasketulla kertoimella lukuunottamatta Vuoksen vesistön järvilohta, jolle oli mahdollista määrittää oma suojeluarvo. Suojeluarvo laskettiin kaikkiaan 61 kalalajille tai ekologiselle muodolle. Suojelullisesti arvokkaimpia ovat ankerias ja lohikalat, joiden korvausarvot olivat näin ollen korkeimmat: järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä 7 510€, nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella (koko vuoden) sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään 5 100€, ankerias 3 510€; Jäämeren lohi 3 480€, Itämeren lohi 3 470€, taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 3 260€, taimen sisävesissä 67°00’N eteläpuolella 2 440€ ja harjus meressä 1 360€. Laskennallisesti pienimmät arvot, vain yhden euron, saivat kiiski, kilohaili, muikku ja silakka. Laki kalastuslain muuttamisesta (427/2019) tuli voimaan 1.5.2019. Lakiin sisältyvä uusi menettämisseuraamus koskee seuraavia lajeja: lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, siian vaeltavat kannat ja jokirapu. Maa- ja metsätalousministeriön asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista (614/2019) tuli voimaan 17.5.2019. Tässä raportissa ehdotetut korvausarvot otettiin asetukseen sellaisenaan niille lajeille, joita menettämisseuraamus koskee.