Kustannustehokkuutta suometsien hoitoon - erilaiset toimintamallit ja kustannusanalyysi

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä uusia kustannustehokkaita toimintamalleja suometsänhoitohankkeiden hoitamiseen. Tutkimustavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin myös menetelmiä, joilla suometsänhoitohankkeen toimintokohtainen kustannuslaskenta tulisi toteuttaa. Tutkimusraportissa esitetään myös esimerkkilaskelmia, joilla pyritään selventämään, miten erilaisten toimintamallien ja hankkeiden kustannustehokkuutta voidaan verrata. Tutkimuksessa testattiin ja seurattiin kolmea uudenlaista toimintamallia, jotka olivat kilpailutusmalli, valtakirjamalli sekä koneyrittäjämalli.Tutkimushankkeessa saadun kokemuksen mukaan kilpailutus voitaisiin periaatteessa toteuttaa, mutta se vaatisi uuden organisaatiorakenteen kehittämisen metsäkeskus-organisaatioon. Kilpailutusprosessi lisää hankkeen työmäärää ja kustannuksia. Kilpailutusmallia ainakaan tässä esitetyssä muodossa ei kannata lähteä kehittämään käytännön toimintamalliksi. Saatujen kokemusten perusteella näyttää myös siltä, että koneyrittäjillä ei ole halukkuutta lähteä toteuttamaan suometsänhoitohankkeita.Valtakirjamalli on kokeilluista malleista lupaavin suometsien hoidon kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Puukaupan toteuttaminen yhteismyyntinä tuo tehokkuutta leimikon suunnitteluprosessiin, todennäköisesti vähentää puukaupan osapuolten puukauppaneuvotteluun käytettyä työaikaa, tekee leimikosta houkuttelevampia puunhankintaorganisaatioiden näkökulmasta, pienentää korjuukustannuksia sekä todennäköisesti vähentää sitä riskiä, että oja-aukkojen puusto on hakkaamatta ojankaivuun toteutuessa. Valitettavasti vain noin puolella metsänomistajista on halukkuutta puukaupan toteuttamiseen yhteismyyntinä. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että metsänomistajista enemmän kuin puolet voi sitoutua yhteismyyntiin ja suometsänhoitohankkeen kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen, jos toimijat pystyvät kehittämään uudentyyppisiä metsänomistajan näkökulmasta houkuttelevia toimintamalleja.