Plant tissue tests for predicting nitrogen fertilizer requirements in spring wheat

Tämä kirjallisuustutkimus osoitti, että mikäli typpi on ollut rajoittava tekijä sadon muodostukselle, aiheuttaa se sekä alhaisen sadon että valkuaispitoisuuden (Kuva 1). Toisin sanoen, jos viljelijä tuottaa vehnäsadon jonka valkuaispitoisuus jää alle kriittisen raja-arvon, tulisi hänen lisätä typpilannoituksen määrää viljelyä jatkaessaan. Menetelmän soveltaminen käytäntöön on perusteltua, koska sadon valkuaispitoisuus kuuluu laatuhinnoitteluun. Mikäli kasvien typen puute havaitaan riittävän aikaisin, ennen näkyviä puutosoireita lehdistössä, täydennystyppeä voidaan lisätä ennen kuin satopotentiaali ja valkuaispitoisuus alentuvat. Nitraattityppeen perustuvat pikatestit ovat kuitenkin epäluotettavia. Sen sijaan nopea, kasvin kokonaistyppeä mittaava analyysi on typpilannoituksen optimoimiseen tarpeellinen. Kriittisiä typpiarvoja kasvin eri kehitysvaiheissa on esitetty taulukossa 1. Kasvianalyysin tulisi sisältää typpipitoisuuden lisäksi suositus mahdollisesta täydennystypen määrästä (kg/ha), joka tarvitaan kohottamaan kasvin typpipitoisuus kriittisen arvon yläpuolelle.