Kananmunatilojen taloudellinen tilanne Suomessa vuosina 2000-2005

Abstract

Suomen Euroopan unionin jäsenyyden seurauksena kananmunatilojen taloudellinen tilanne on varsinkin pienillä tiloilla joutunut muita tuotantosuuntia vaikeampaan asemaan. Tilojen taloudellisen ahdingon lisäksi kanasektorilla on useita muitakin epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, kuten tuotteeseen liittyvät ylituotanto-ongelmat ja markkinahäiriöt, pakkaamo-toimintaan liittyvät ongelmat ja kanataloutta koskeviin maataloustukiin liittyvä epävar-muus. Suomen Euroopan unionin jäsenyysaikana kananmunatilojen lukumäärä onkin vähentynyt erittäin voimakkaasti, peräti 70 %. Euroopan unionin neuvoston direktiivi (1999/74/EY) määrittää kananmunantuotantoon käytettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäismääräykset. Maa- ja metsätalousminis-teriö on antanut tähän direktiiviin perustuvan asetuksen (10/EEO/2000) kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Asetus kieltää perinteisten häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta alkaen, jolloin häkkituotannosta on siirryttävä virikehäkki- tai lattiakanalatuotantoon tai vaihtoehtoisesti lopetettava kanan-munantuotanto kokonaan. Edelleen kuitenkin noin 80 % kananmunista tuotetaan häkki-kanaloissa. Kanojen hyvinvointimuutoksiin perustuvat vaatimukset aiheuttavat kanan-munantuottajille suuria investointeja aivan lähitulevaisuudessa, jos tiloilla aiotaan jatkaa tuotantoa vuoden 2012 jälkeen. Investoinnit virikehäkkeihin tai lattiakanaloihin muodostuvat tiloille kalliiksi ja lisäävät riskejä epävarmassa toimintaympäristössä. Kananmunien tuotantokustannuksen on arvioitu nousevan hyvinvointimuutosten seurauksena keskimäärin 0,30 /kg. Tuotot eivät riitä ennen eivätkä varsinkaan investointien suorittamisen jälkeen kattamaan tuotantokustannuksia. Häkkikanaloista luopumisen myötä työvaltaisempaan teknologiaan siirtymisen seurauksena tuottojen ja tuotantokustannusten erotus kasvaa edelleen ja siten tilojen kannattavuus laskee. Ellei kananmunan hinta käänny nousuun, kananmunantuottajien on tingittävä tulevaisuudessa tuntipalkastaan vielä noin kaksi euroa. Suomessa kananmunantuotannon asema on jo nyt hyvin haastava ja tulevaisuudessa sektorilla tullee olemaan suuria muutoksia ja ongelmia. Heikosti kannattavilta tiloilta vaaditaan investointeja kanojen hyvinvoinnin edistämiseksi ja samalla odotetaan myös investointeja rakennekehityksen nimissä. Suoritetut investoinnit kuitenkin pakottavat jatkamaan tuotantoa pitkään, vaikka taloudelliset toimintaedellytykset heikkenisivät ja toimintaympäristö muuttuisi. Oman epävarmuutensa sektorille tuovat maatalouspoliittiset uudistukset. Kananmunantuottajat ovatkin reagoineet epävarmaan toimintaympäristöön, sillä noin puolet kananmunantuottajista harkitsee luopuvansa tuotannosta lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen valossa kananmunantuottajien investointihaluttomuus ja tuotannosta luopumisinnokkuus ovat hyvin ymmärrettävissä.

As a result of the accession to the EU the financial position of Finnish, especially small, egg farms has been much more difficult than in the other sectors. Besides the financial distress of farms there are several other factors which cause uncertainty in the egg produc-tion sector, such as oversupply of the product and market disturbances, problems in packaging operations and uncertainty of agricultural support payments for egg production. During the EU membership since 1995 the number of egg farms has decreased very strongly, by as much as 70%. Minimum standards for the protection of laying hens are laid down by Council Directive (1999/74/EC). Under this Directive the Ministry of Agriculture and Forestry has issued a Decree on the animal protection requirements for the keeping of hens (10/EEO/2000). The Decree prohibits the use of traditional battery cages from the beginning of 2012, when the battery cages must be replaced by enriched cage systems, hens must be raised in barns without cages or, alternatively, egg production must be stopped. However, about 80% of eggs are still produced in battery cage systems. Because of the new requirements concern-ing the welfare of hens the egg producers must make quite large investments in the near future if they wish to continue production after 2012. Investments in enriched cage systems or production in barns without cages are very costly for farms and increase the risks in the uncertain operating environment. As a result of the changes in the welfare requirements the egg production costs are estimated to increase by the average of 0.30 /kg. Before the investments and especially after the investments have been made the returns will not cover the production costs. The shift to more labour intensive technology when battery cages can no longer be used will increase the difference between the returns and production costs even further, which means that the profitability of the farms deteriorates. Without any increase in egg prices the egg producers will be losing another two euros from their hourly pay. In Finland the position of egg producers is already very challenging and in the future the sector will be faced with significant changes and problems. Farms with quite weak profitability will have to invest in promoting the welfare of hens, while further investments are expected in terms of structural development. However, these investments would force the farmers to continue the production activity for quite a long time, despite any changes in the operating environment or serious weakening in economic operation conditions. Agricultural policy reforms add to the uncertainty in the sector. Egg producers have reacted to the uncertain operating environment: about half of egg producers are considering giving up the production in the near future. Based on the results of the study, the reluctance to invest among egg producers and their willingness to give up production is easy to understand.