Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Pirkka-perunajauhon ympäristövaikutukset

Abstract

Tutkimuksessa kehitettiin ja sovellettiin toimintoverkkointegroitua elinkaariarviointia Lännen Tehtaiden Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Finnamylin Pirkka perunajauhon tuotannon ja käytön kokonaisympäristövaikutusten arviointiin. Toimintoverkkointegroidulla toteutustavalla, johon kuului mm. prosessien huolellinen analysointi ja mallinnus tutkijoiden ja yritysten asiantuntijoiden yhteistyönä, saavutettiin yritysten ympäristöhallintaa edistävää lisähyötyä sekä omien prosessien kasvaneen tuntemuksen että tuotejärjestelmien ympäristökuormitusten suhteiden hahmottumisen ansiosta. Kahden tutkitun, erityyppisen perunatuotteen ympäristövaikutukset ja niiden jakaumat vaihtelivat vaikutusluokittain tuotteiden ja järjestelmävaiheiden välillä. Kesäpöytä Juustokermaperunoiden rehevöitymistä aiheuttava typpi- ja fosforikuormitus syntyy pääosin maitopohjaisten kastikeraaka-aineiden tuotannosta. Tämä johtuu maitopohjaisten raaka-aineiden tuotannon vaatimasta moninkertaisesta tuotantopinta-alasta perunaraaka-aineeseen verattuna. Perunaa saadaan hehtaarilta noin 35 000 kg/ha, kun taas maidon hehtaarisaanto on vain noin kymmenesosa tästä. Maidosta saadaan edelleen juustoa noin kymmenesosa. Kesäpöytä Juustokermaperunoiden tuotejärjestelmän suurimmaksi yksittäiseksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttavaksi tekijäksi todettiin tuotteen säilyttäminen kaupan pakastinaltaassa. Pakastesäilytyksen osuus vaihtelee kuitenkin tuotteittain ja kaupoittain riippuen säilytysajan pituudesta ja pakastintilan käytön tehokkuudesta. Ilmaston lämpenemiseen havaittiin vaikuttavan tuntuvasti myös Lännen Tehtaiden tuotantolaitoksella pakastamiseen käytettävän typen valmistus sekä jalostukseen käytetyn energian hankinta. Pirkka perunajauhon osalta ympäristövaikutukset painottuvat perunan viljelyyn, koska kuiva-ainepitoisuudeltaan korkean perunajauhon valmistus vaatii suhteellisesti suuren perunan tuotantopinta-alan. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kuitenkin merkittävästi myös perunan kuivaus tehtaalla sekä traktorien käyttö. Ympäristövaikutukset riippuvat viime kädessä kuluttajien tekemistä tuotevalinnoista. Teollisuus voi tehokkaimmin vaikuttaa kestävään kehitykseen tekemällä tuotteistaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Tutkimuksen tärkeä johtopäätös kuitenkin on, että elintarvikkeiden kohdalla on huomioitava myös alueellinen, hehtaarikohtainen näkökulma. Erityisesti rehevöitymiseen liittyvien kysymysten osalta on varmistettava, ettei tuotannon ympäristökuormitus ylitä tuotantoalueen paikallisen ympäristön kantokykyä.

Supply web based Life Cycle Assessment (LCA) method was developed and applied to assess environmental impacts of Kesäpöytä Cheese-cream potato gratin and Pirkka potato flour. The supply web based approach, including detailed analysis and modelling of the real processes in co-operation of the research scientists and the experts of the companies, brought considerable additional benefit to the environmental management of companies due to increased knowledge on companies' own processes and the relations of the environmental impacts within the product systems. All essential production and distribution stages were assessed, starting from the production of fertilizers and other farm inputs, followed by the cultivation of crops, processing and packing in industry, production of packaging, and distribution to the retail stores. Environmental impact potentials considered included global warming, eutrophication and acidification. Valuation meth-ods were not applied. For the Kesäpöytä Cheese-cream potato gratin milk-based raw materials were found the largest cause for eutrophication. The main cause for global warming and acidification was the energy supply for the deep-freezers at the retail. However, the effects of the deep-freezer storing vary greatly depending on the throughput and the effectively of the space use of the deep-freezers. Also the production of the liquid nitrogen for the IQF (Individually Quick-Freeze) and the energy supply for the manufacture of the gratin were found significant contributors to global warming. According to the results, the environmental loads from the arable land dominate the environmental impacts of the Pirkka potato flour product system. Nitrogen and phosphorus run-off cause the most of eutrophication. Main source of global warming is the nitrous oxide emissions from the agricultural soil. Also the carbon dioxide emissions from the drying of potato at the factory and the use of tractors on the farms contribute significantly to the global warming potential of the potato flour system. In the end environmental impacts depend on the choices of the consumer. The industry can contribute to the sustainable development by making the product systems environmental benign. However, an important conclusion from the study was that for the agricultural products it is not necessarily sufficient to consider the overall loads of the product systems only. It was found that also regional carrying capacity aspects need to be considered especially for the water emissions from the agricultural production.