Näkökulmia uusiin genomitekniikoihin : Kansalaisten ja kasvintuottajien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta -hankkeen loppuraportti

Abstract

Euroopan Unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet uusia genomitekniikoita, kuten geenieditointia, koskevan asetusehdotuksen muuntogeenisiä organismeja koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksella tavoitellaan Euroopan Unionin maatalouden parempaa kykyä vastata maatalouden tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Uusilla genomitekniikoilla voidaan kehittää yhdessä muiden kasvinjalostuksen työkalujen kanssa kasvilajikkeita aiempaa tarkemmin, nopeammin ja halvemmin, ja tuottaa kasvilajikkeita, joita voisivat syntyä myös luonnossa tai tavanomaisilla jalostustekniikoilla. Aiempi lainsäädäntö oli luotu aikana, jolloin uudet menetelmät eivät vielä olleet käytössä. Euroopassa ja erityisesti Suomessa on vain vähän tietoa siitä, miten kuluttajakansalaiset ja viljelijät suhtautuisivat uusilla genomitekniikoilla tuotettuihin kasvilajikkeisiin ja niistä tehtyihin tuotteisiin. Kansalaisten ja kasvintuottajien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta -hanke (KaVEdiT) selvitti maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran rahoituksen tuella vuosina 2023–2026 suomalaisten näkemyksiä, asenteita, tietämystä ja käyttöhalukkuutta uusien genomitekniikoiden avulla jalostettuihin kasvilajikkeisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai varovaisen myönteisesti uusiin genomitekniikoihin, mutta selkeä vähemmistöön jäävä kielteinen ryhmä on olemassa. Asenteet eivät jakaudu kahtia vaan muodostavat kolme ryhmää niin kuluttajakansalaisten kuin viljelijöiden osalta. Luomutuottajien osalta näkemykset hajautuvat kolmen asenneryhmän kesken. Hyväksyttävyys on moniulotteinen kokonaisuus, joka koostuu erityisesti kuluttajakansalaisilla luonnollisuuden käsitteestä, ja viljelijöillä käytännön reunaehdoista. Uusien genomitekniikoiden käyttötarkoituksista kasvinsuojeluaineiden vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen koettiin tärkeimmiksi kautta linjan. Luottamus instituutioihin ja tietoon on myös keskeinen tekijä hyväksyttävyyden kannalta. Hankkeen suosituksina on lisätä ymmärrystä kasvinjalostuksesta ja uusista genomitekniikoista avoimesti ja läpinäkyvästi luotettavien tietolähteiden kautta. Viestinnän tavoitteena on oltava mahdollisuus kehittää informoitu mielipide, ei niinkään ”hyväksynnän” lisääminen, sekä mahdollistaa avoin keskustelu ja kokemuksellinen oppiminen. Viestinnässä on tuotava esiin myös uusien genomitekniikoiden käyttötarkoitukset ja niihin liittyviin huolenaiheisiin on vastattava avoimesti tutkitun tiedon avulla. Luomualan näkemysten kehittymistä on myös seurattava osana asenneilmapiirin kehittymisen seurantaa.