Turvemaiden vettämistoimien vaikutuksia maataloudelle : Kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa tukeva raportti

Abstract

Euroopan unionin ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita palauttamaan heikentyneitä ekosysteemejä kohti luonnontilaa, vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta ja parantamaan ekosysteemipalveluiden toimintaa. Asetus on keskeinen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja ilmastotavoitteita, ja sen toimeenpano edellyttää, että jokainen jäsenvaltio laatii oman kansallisen ennallistamissuunnitelmansa. Tämä raportti on laadittu osana kolmiosaista projektia, jonka tavoitteena on ollut arvioida ennallistamistoimien vaikutuksia. Raportin painopisteenä ovat turvepelloille kohdennettujen vettämistoimenpiteiden vaikutukset. Tarkastelu kattaa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä toimenpiteiden toteuttamisedellytykset ja käytännön toteutukseen vaikuttavat tekijät. Raportti kattaa suppean arvion mahdollisten pakkolunastusten vaikutusta. Arviointi on tehty eri turvepeltopinta-alan määrittelyvaihtoehtojen pohjalta ja huomioiden joustomahdollisuuksien vaikutukset kokonaisuuteen. Pinta-alavaihtoehdot ja joustojen laajuus vaikuttavat merkittävästi sekä elinkeino- että ympäristövaikutuksiin. Asetuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisimpaan lopputulokseen päästäisiin käyttämällä pinta-alan määrittelyssä kasvihuonekaasuinventaarion kanssa yhtenäisiä rajauksia. Vettämistoimien laajuus, joustoalueiden hyödyntäminen ja toimenpiteiden kohdentaminen määrittävät, mihin tuotantosuuntiin ja alueille vaikutukset kohdistuvat. Todennäköisimpiä vaikutusten kohteita ovat nautakarjatilat, sillä turvepellot sijoittuvat pääosin nautakarjatalouden vahvoille alueille. Vaikutusten suuruuteen voidaan vaikuttaa myös nykyisen peltoalan käytön optimoinnilla. Vettämisen vaikutukset ravinnekuormitukseen voivat vaihdella: lyhyellä aikavälillä kuormitus voi paikoin kasvaa, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus voi olla myös vähentävä. Laskelmien tueksi tarvittaisiin kuitenkin laajempaa aineistoa, ja joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tehdä kompromisseja ilmasto- ja ravinnekuormitusvaikutusten välillä. Skenaariosta riippuen vettämistoimilla saavutettava päästövähennys voisi olla 0,08–0,96 Mt CO₂-ekv. vuodessa. Aluetaloudelliset vaikutukset jäävät todennäköisesti maakuntatasolla melko pieniksi, minkä vuoksi tarkempi seutukuntatason tarkastelu olisi tarpeen vaikutusten kohdentumisen ymmärtämiseksi. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista ennallistamisasetuksen edellyttämien vettämistoimien toteuttamista pakkolunastuksin, joten hankkeet tulee toteuttaa ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja maanomistajien yksimielisyyteen perustuen. Toimien edistämiseksi on tärkeää kehittää ja vahvistaa vapaaehtoisia toimintamalleja.