Components of productivity growth in Finnish agriculture

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli mitata tuottavuuskasvua ja sen osatekijöitä Suo-men maataloudessa, erityisesti maidontuotannossa. Tämä on tärkeää, kun et-sitään oikeita keinoja tukea tuottavuuden kasvua tiloilla. Tavoitteena oli myös verrata eri menetelmiä ja malleja - sekä parametrisia että ei-parametrisia - tuottavuuden osatekijöiden määrittämisessä. Parametrista lä-hestymistapaa sovellettiin myös tutkittaessa heterogeenisuutta aiheuttavia tekijöitä. Yhteisenä piirteenä kolmelle ensimmäiselle artikkelille on, että ne keskitty-vät, enimmäkseen empiirisesti, tekniseen muutokseen, teknisen tehokkuuden muutokseen ja skaalavaikutukseen - kolmeen laajasti käytössä olevaan tuot-tavuuden muutoksen osatekijään. Kahdessa viimeisessä artikkelissa tutkitaan Fisher- ja Malmquist-tuottavuusindeksien keskinäistä yhteyttä sekä kehite-tään yksityiskohtainen mutta tulkittavissa oleva dekomponointi Fisher-indeksille. Artikkeleihin sisältyy myös empiirinen sovellus. Tutkimuksessa käytetään kolmea aineistoa 1990-luvulta. Maatalousneuvon-nan tuottama 138 tilan paneeliaineisto kuvaa säilörehuntuotantoa kotieläinti-loilla. 72 maitotilan MTT:n kirjanpitoaineistoa sovelletaan kahdessa artikke-lissa. Lisäksi viimeisessä artikkelissa käytetään erillistä kaikkia tuotantosuun-tia edustavaa 459 kirjanpitotilan aineistoa. Aineistojen yhteisenä piirteenä on, että ne sisältävät ajanjakson ennen Suomen EU-jäseneksi liittymistä ja sen jälkeen. Lisäksi analyysi keskittyy pääasiassa maitotiloihin ja niiden kar-kearehun tuotantoon. Tuottavuuden kasvu on ollut suomalaisilla maitotiloilla melko hidasta 1990- luvulla: noin prosentin vuodessa kaikilla käytetyillä menetelmillä. Huomatta-vasta vuotuisesta vaihtelusta huolimatta, tuottavuuden kasvu näyttää kiihty-neen tutkimusjakson loppua kohti. Tuottavuuskasvu hidastui 1990-luvun puolivälissä EU:in liittymisen aikoihin. EU-jäsenyydellä ei kuitenkaan ha-vaittu olevan välitöntä vaikutusta tekniseen tehokkuuteen. Kuitenkin keski-määräinen tekninen tehokkuus on hienoisessa trendinomaisessa laskussa ajan myötä. Tämän perusteellakin tilatasolla on noudatettu erilaisia sopeutumis-polkuja. Tekninen muutos on ollut keskeinen tuottavuuskasvuun vaikuttava tekijä maitotiloilla. On kuitenkin huomattava, että eri menetelmät tuottavat jossain määrin erilaisia tuloksia erityisesti tuottavuuskasvun osatekijöiden suhteen. Useimmissa analyyseissa skaalavaikutus tuottavuuskasvun osatekijänä on maitotiloilla vähäinen. Positiivinen skaalavaikutus olisi tärkeä, kun suomalai-sen maatalouden kilpailukykyä pyritään parantamaan tilakoon kasvattamisen kautta. Vähäinen skaalavaikutus lienee kytköksissä vallitsevaan tilarakentee-seen ja investointien allokoitumiseen tiettyihin tilaryhmiin. Tulos merkinnee myös sitä, että mittakaavaetujen hyödyntämiselle on erityisiä esteitä Suomen olosuhteissa. Toisaalta eri tuotantosuuntia edustavien tilojen tulosten perus-teella skaalavaikutus tuottavuuskasvun osatekijänä näyttää olevan suurempi kuin yksinomaan maitotiloja tarkasteltaessa.

The objective of this study was to measure productivity growth and its com-ponents in Finnish agriculture, especially in dairy farming. This is of impor-tance when searching for the correct measures - both political and otherwise - to support productivity growth on farms. The objective was also to compare different methods and models - both parametric and non-parametric - in es-timating productivity components and the sensitivity of results with respect to different approaches. The parametric approach was also applied in the inves-tigation of various aspects of heterogeneity. A common feature of the first three articles is that they concentrate, mainly empirically, on technical change, technical efficiency change and the scale effect. The last two articles explore an intermediate route between the Fisher and Malmquist productivity indices and develop a detailed but meaningful decomposition for the Fisher index, including also empirical applications. Three panel data sets from 1990s have been applied in the study. The data of 138 farms from the extension service describe grass silage production on cat-tle farms. MTT's bookkeeping farm data set consists of 72 specialized dairy farms. In addition, a separate data set of 459 bookkeeping farms has been ap-plied. The common feature of all data used in the analyses is that they include the periods before and after Finnish EU accession. The second common fea-ture is that the analysis mainly concentrates on dairy farms or their roughage production systems. Productivity growth on Finnish dairy farms was relatively slow in the 1990s: approximately one percent per year, independent of the method used. Despite considerable annual variation, productivity growth seems to have accelerated towards the end of the period. There was a slowdown in the mid-1990s at the time of EU accession. No clear immediate effects of EU accession with re-spect to technical efficiency could be observed. However, average technical efficiency often showed a declining trend, meaning that the deviations from the best practice frontier are increasing over time. This suggests different paths of adjustment at the farm level. Technical change has been the main contributor to productivity growth on dairy farms. However, different meth-ods to some extent provide different results, especially for the sub-components of productivity growth. In most analyses on dairy farms the scale effect on productivity growth was minor. A positive scale effect would be important for improving the competi-tiveness of Finnish agriculture through increasing farm size. This small effect may also be related to the structure of agriculture and to the allocation of in-vestments to specific groups of farms. The result may also indicate that the utilization of scale economies faces special constraints in Finnish conditions. However, the analysis of a sample of all types of farms has suggested a more considerable scale effect than the analysis on dairy farms.