Maatalouskaupan vapautumisen vaikutukset EU:n maa- ja elintarviketaloudelle

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida Maailman kauppajärjestö WTO:n käynnissä olevan Dohan neuvottelukierroksen aiheuttamia muutospaineita EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin ja sitä kautta syntyviä heijastusvaikutuksia Suomen maatalous- ja elintarviketaloudelle. Keskeiset selvitettävät kysymykset ovat: 1) Mitä vaikutuksia vientituen poistamisella olisi EU-alueella ja Suomessa? 2) Miten tullien merkittävä alentaminen vaikuttaisi maataloustuotteiden markkinoihin EU:ssa ja Suomessa? Tärkeä kysymys on myös se, onko vuonna 2003 sovittu yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus edistänyt unionin maatalouden sopeutumista liberaalimpaan kaupan ympäristöön. Tutkimuksen kvantitatiiviset tulokset on saatu hyödyntämällä globaalia taloutta kuvaavaa numeerista GTAP-tasapainomallia ja mallia tukevaa tietokantaa. Vientitukien poistamisen ja tuontitullien alentamisen yhteisvaikutuksia EU:n ja Suomen maatalousmarkkinoihin on arvioitu tutkimuksessa kahden vaihtoehtoisen skenaarion pohjalta: (1) EU:n ehdotus, jonka mukaan korkeimpia tulleja alennettaisiin 60 prosenttia ja muita tulleja 25-60 prosenttia ja (2) USA:n ehdotus, joka leikkaisi korkeimpia tulleja peräti 90 prosenttia. Kaupan vapautumisen myötä EU:n tuotanto ja vienti supistuisivat lähes kaikkien maataloushyödykkeiden kohdalla. Voimakkainta tuotannon väheneminen olisi sokerissa ja naudanlihatuotteissa. Simulointitulosten perusteella USA:n ehdotuksen toteutuminen vähentäisi sokerin ja naudanlihan tuotantoa unionissa yli 20 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tuotanto alentuisi EU:ssa vajaat 12 prosenttia. Suomessa sokerin, rehuviljan ja muun kasvinviljelytuotannon volyymi alenisi tulosten mukaan yli 15 prosenttia USA:n ehdotuksen toteutuessa. Maidontuotannon volyymi alentuisi noin 13 prosenttia. Maatalouskaupan vapauttaminen johtaisi tutkimustulosten mukaan myös maataloustuotteiden maailmankaupan merkittävään alueelliseen uusjakoon. EU:n menettämistä maailmanmarkkinoista suurimman osan saisivat USA, Australia, Uusi-Seelanti ja MERCOSUR-maat.

The objective of this paper is to explore the implications of tariff reductions, elimination of export subsidies and the implemented CAP reforms on EU and global agricultural markets. Decomposition of the different policy effects on EU's agricultural production is also examined. The multi-region and multi-sector computable general equilibrium model called the Global Trade Analysis Project (GTAP) model is used to compare the impacts of tariff reduction proposals for the Doha Round originating from the EU and the United States (US). The results suggest that tariff reductions accompanied by the removal of export subsidies and the reform of the CAP would decrease EU's production, reduce EU's exports, and increase EU's imports in almost all the examined agricultural products. Northern EU and Finland would be the hardest hit region and country in terms of decreasing production and exports in combination with increasing imports. For countries such as Australia, the US, and the MERCOSUR group, higher world prices stimulate domestic agricultural production, partly offsetting the EU output decline. The decomposition of the policy effects of tariff reductions, export subsidies and the CAP reforms indicates that the CAP reforms is the major contributing factor for the drop in wheat and dairy products production whereas export subsidy abolition is the major contributing factor for the drop in other meat products (pigmeat & poultry meat) production. Tariff reduction is the major cause for the drop in production for seven of the examined agricultural products under the EU formula and nine of the examined agricultural products under the US formula. Thus, trade liberalisation in the form of tariff reduction may have a considerable impact on EU production depending on the size of the tariff reductions and sensitivity of the products to the erosion of border protection.