Luke
 

Vuoksen kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

dc.contributor.authorVehanen, Teppo
dc.contributor.authorSutela, Tapio
dc.contributor.authorErkamo, Esa
dc.contributor.departmentid4100111210
dc.contributor.departmentid4100111210
dc.contributor.departmentid4100111110
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0003-3441-6787
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0003-4227-9399
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0003-1547-5490
dc.contributor.organizationLuonnonvarakeskus
dc.date.accessioned2022-04-14T06:06:02Z
dc.date.accessioned2025-05-27T18:52:59Z
dc.date.available2022-04-14T06:06:02Z
dc.date.issued2022
dc.description.abstractKeskivirtaamaltaan maamme suurin joki Vuoksi padottiin neljällä voimalaitoksella 1910–1937. Koskien perkaustyöt 1950-luvulla viimeistelivät joen yläjuoksun muuttumisen patoaltaiden ketjuksi. Samoihin aikoihin joen vedenlaatu heikkeni radikaalisti Vuoksenlaakson teollistumisen ja tukinuiton vaikutuksesta. Vuoksen ensimmäisille voimalaitoksille annettiin velvoitteeksi rakentaa kalaporras mahdollistamaan lohikalojen kutunousu voimalan ohi. Toimivia kalaportaita ei kuitenkaan osattu rakentaa, ja jatkossa siirryttiinkin määräämään lähinnä istutusvelvoitteita. Vesilain kalatalousvelvoitteen muuttaminen tehtiin vuonna 1987 mahdolliseksi olosuhteiden muuttumisedellytyksellä säätämällä VL 2:22.4: ”Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalanhoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet”. Vuoksella olosuhteet ovat muuttuneet ennen kaikkea veden laadun suhteen. Vielä 1960-luvulla lohikalojen lisääntymiseen kelpaamaton joki on muuttunut vedenlaadultaan erinomaiseksi. 1900-luvun alkupuoliskolla Vuoksen lohikalojen lisääntymisolosuhteiden romahduksesta vastasivat kutakuinkin tasapuolisesti heikko vedenlaatu ja vesirakentaminen, mutta nykyisin siitä vastaa käytännössä yksinomaan vesirakentaminen lyhytaikaissäännöstelyinen. Tässä raportissa arvioidaan Vuoksen voimalaitosrakentamisesta, perkauksista ja virtaaman säädöstä aiheutuvia kalataloushaittoja pohjautuen kirjallisuudesta kerättyihin 1890-luvun saalistietoihin. Olosuhteiden muutosta kuvataan varsinkin vedenlaadun, mutta myös muidenkin tekijöiden osalta. Järvilohen ja taimenen osalta tehdään arvio menetetystä smolttituotannosta perustuen uuteen arvioon luonnontilaisen Vuoksen smolttituotannosta/ha ja ELY-keskuksen tekemään selvitykseen Vuoksen koski- ja vuollealueiden pinta-alasta luonnontilassa. Siian osalta vahinkoarvio perustuu menetettyyn vaellussiian saaliiseen. Lopuksi esitetään uusi ehdotus kompensaatiotoimenpiteiksi olosuhteiltaan muuttuneessa tilanteessa.
dc.description.vuosik2022
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.pagerange126 s.
dc.identifier.isbn978-952-380-421-0
dc.identifier.olddbid494311
dc.identifier.oldhandle10024/551756
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/6714
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-380-421-0
dc.language.isofi
dc.okm.corporatecopublicationei
dc.okm.discipline415
dc.okm.internationalcopublicationei
dc.okm.openaccess1 = Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu
dc.okm.selfarchivedei
dc.publisherLuonnonvarakeskus
dc.relation.ispartofseriesLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus
dc.relation.issn2342-7647
dc.relation.numberinseries37/2022
dc.rights.copyright© Luonnonvarakeskus
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/551756
dc.subjectVuoksi
dc.subjectjärvilohi
dc.subjecttaimen
dc.subjectkalatalousvelvoite
dc.subjectlyhytaikaissäännöstely
dc.subjectsmolttituotanto
dc.teh41007-00116101
dc.titleVuoksen kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet
dc.typepublication
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
luke-luobio_37_2022.pdf
Size:
4.24 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
luke-luobio_37_2022.pdf

Kokoelmat