Innovaatiotoiminta Lounais-Hämeen hevostalouden yrityskeskittymässä

Abstract

Maaseutu on yrityksen toimintaympäristönä monella tapaa haastava. Siellä harjoitettava innovaatiotoiminta jää helposti korkean teknologian varjoon. Alueellisen kehittämisen julkiset tuet keskittyvät kaupunkeihin. Innovaatiopolitiikka on saattanut edistää aluekehityksen keskittävää kehitystä. Maaseutuympäristö ei tarjoa toimintaympäristöä, joka olisi määritelmällisesti innovatiivinen. Kuitenkin maaseudulla on voimavaroja, joilla voidaan luoda ja ylläpitää kannattavaa elinkeinotoimintaa. Tämä edellyttää innovaatiokykyä mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja voimavaroja niiden hyödyntämiseksi. Koska yrityskeskittymät edesauttavat innovaatiotoimintaa, on niillä tärkeä merkitys maaseutumaisten alueiden elinvoimalle. Maaseudun osaamiskeskittymät ovat pääasiassa mikrokeskittymiä, osaamistihentymiä ja kumppanuusverkostoja. Yksi esimerkkialue maaseudun osaamiskeskittymästä on Lounais-Hämeen hevostalouden yrityskeskittymä. Selvitys on osa keväällä 2008 alkanutta "Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä, esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous" -hanketta. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, miten innovaatio-osaamista ja sen välittymistä maaseudun yrityskeskittymissä ja toimijaverkostoissa voidaan edistää. Käsillä oleva raportti koskee tutkimuksen osiota 2., jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat yrityskeskittymissä ja -verkostoissa toimivien maaseutuyritysten käsitykset nykyisten kehittämis- ja rahoitusvälineiden käytön esteistä ja mahdollisuuksista innovaatiotoimintansa tukemiseen. Tutkimus tehtiin hevostoimialan yrityskeskittymässä Lounais-Hämeessä, jossa on kaksi valtakunnallisesti tunnettua hevosalan osaamistihentymää. Toinen on Pilvenmäen ravirata sekä sen ravitalliyrittäjät, ja toinen on Ypäjän alueen ratsualan tihentymä, jossa ratsutallien lisäksi sijaitsee Ypäjän hevosopisto, MTT hevostutkimus sekä hevosalan osaamiskeskus Hippolis. Raportin empiirisenä aineistona käytettiin kahta ryhmähaastattelua, joista toinen tehtiin ravitalliyrittäjien keskuudessa ja toinen ratsualan keskittymässä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Lounais-Häme ei vielä ole yksi hevosalan osaamiskeskittymä, vaan sen sisällä on kaksi melko erillisistä, vielä vähän verkostoyhteistyössä ole keskittymää, joiden on mahdollista kehittyä yhdeksi hevosalan innovatiiviseksi ympäristöksi. Lisäksi havaittiin, että hevostalousyritysten innovaatiotoiminnalla on käytössään niukat resurssit, eikä se ole vielä kiinnittynyt kansallisen innovaatiopolitiikan välineisiin.

Rural areas are in many ways challenging as entrepreneurial environments. Innovations made by rural entrepreneurs are often overshadowed by urban innovations. Financial support of regional policies concentrates in urban surroundings. Countryside does not provide the kind of innovative milieu defined by many regional development theories. However, there are opportunities and special rural resources, which can be utilized for creating and maintaining profitable business activity. Thus, innovation is required to notice and take advantage of theses opportunities. Clusters of enterprises settled in geographical regions have been found to be advantageous for innovation activity, and similarly they are at least equally important in rural areas. The dynamics of rural clusters is at present not very well known. One nationally known cluster of rural enterprises is the equine cluster of the South-West region of Häme, Finland. This study is a part of larger research project "Innovation in Rural Clusters - cases of bio-energy and equine clusters" conducted by MTT Economic Research. The aim of this study was to clarify what are the main barriers of current financial and other supporting tools of national innovation policy, to successfully enhance the innovation activity in small equine stable enterprises in the case of the South-West Häme. The data were based on two separate group interviews that were conducted in the equine cluster of South-West Häme. One group interview was performed among trotting-horse entrepreneurs of trotting-track Pilvenmäki. The other group survey was conducted among entrepreneurs of horseback riding stables in the regional area of Ypäjä. Both of these clusters of equine businesses are separately well know nationally. The results of the study indicate that there are two micro clusters in the region, the trotting-horse cluster around Pilvenmäki, and the horseback riding cluster around Ypäjä. These micro clusters are currently functioning separate from each other. Nevertheless, there are very good preconditions for further development of the region to mature to be larger potential innovative environment of an overall equine sphere. Furthermore, the study indicates that at present there is scantiness of innovation resources among stable enterprises and only few connections to the national innovation policy tools.