Luontotyyppien ennallistamisen vaikutukset metsäsektoriin : Skenaariotarkastelu hakkuukertymien ja metsäsektorin arvonlisäyksen kehittymisestä sekä korkeamman arvonlisäyksen tuotteiden mahdollisuuksista tasapainottaa muutosta

EU:n ennallistamisasetuksen yleistavoitteena on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen. Ennallistamisella tavoitellaan heikentyneiden elinympäristöjen luonnon tilan parantumista siten, että lajit ja elinympäristöt säilyvät elinkelpoisina tulevaisuudessa. Suomi laatii kansallisen ennallistamissuunnitelman, jossa määritellään tavoitetasot ja toimenpiteet luonnon tilan parantamiselle eri elinympäristöissä. Ennallistamisasetuksen toimeenpano vaikuttaa moniin metsäsektorin arvoketjun osiin. Sillä on vaikutusta esimerkiksi puuntuotannon käytettävissä olevaan metsäpinta-alaan ja sovellettaviin metsänhoito- ja vesiensuojelumenetelmiin ja näiden kautta raakapuun saatavuuteen. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida, kuinka pinta-alaltaan laajojen metsäisten luontodirektiivin luontotyyppien ennallistamistoimet vaikuttavat hakkuisiin, ja miten vähenevät hakkuut vaikuttavat metsäsektorin arvonlisäykseen. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, kuinka paljon investointeja tarvittaisiin, että vaikutus saataisiin kompensoitua uudenlaisten, vähemmän puuta käyttävien, korkeamman jalostusasteen tuotteiden tuotannolla. Tämä selvitys tukee osaltaan ennallistamisasetukseen liittyvää päätöksentekoa tuottamalla tietoa vaihtoehtoisten ennallistamisskenaarioiden taloudellisista vaikutuksista metsäsektorilla. Ennallistamistoimien vaikutuksia hakkuukertymään ja metsäsektorin arvonlisäykseen tarkasteltiin skenaarioiden avulla. Selvityksessä laadittiin neljä skenaariota, joista ensimmäinen, eli perusura, kuvaa hakkuiden kehitystä nykyisin metsänkäytön rajoituksin ja kolme varsinaista ennallistamisskenaariota erilaisia tapoja toimeenpanna ennallistamisasetuksen luontotyyppien ennallistamisvelvoitteita kansallisesti vuoteen 2050 saakka. Ennallistamistoimien vaikutuksia arvioitiin hakkuiden vähenemisen kautta vaikutuksena metsäsektorin arvonlisäykseen metsäteollisuuden tuotantorakenteen säilyessä nykyisen kaltaisena. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuuksia korvata vähenevien hakkuumäärien aiheuttamaa arvonlisäyksen menetystä tuottamalla uusia korkeamman arvonlisäyksen tuotteita ja tämän toteuttamiseksi tarvittavia investointeja. Uusia tarkasteltavia tuoteryhmiä olivat muun muassa joustavat pakkaukset, pidemmälle jalostetut erikoissellut ja niihin perustuvat tuoteryhmät sekä selluntuotannon sivutuotteena syntyvän ligniinin monet jalosteet, joiden avulla nykyisiä arvoketjuja jatketaan ja sivuvirtoja hyödynnetään enemmän tuotteiden tuotannossa. Selvityksessä arvioitiin vain metsäisten luontotyyppien ennallistamisen suoria arvonlisäysvaikutuksia metsäsektorilla. Suorien vaikutusten lisäksi merkitystä on myös sektorin ulkopuolelle tulevilla kerrannaisvaikutuksilla. Koska kerrannaisvaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uusien tuotteiden tuotannossa, jätettiin niiden arvioiminen pois nykyisen tuotannon muutosten osalta vertailtavuuden varmistamiseksi. Selvityksen ulkopuolelle jäivät myös ennallistamisasetuksen 12 artiklan kaikkia, ei siis vain luontotyyppien alueita, koskevat ennallistamisvelvoitteet liittyen tiettyjen biodiversiteetti-indikaattoreiden kasvavaan kehitykseen. Selvityksessä ei myöskään arvioitu ennallistamisen hyötyjä. Ennallistamisen taloudellisista hyödyistä monet ovat markkinattomia, ja ne eroavat siten suorista, euromääräisistä kustannuksista monella tavoin. Hyötyjä voi syntyä esimerkiksi virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista ja erilaisista suojavaikutuksista. Niiden kattava euromääräinen arvioiminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa ja myös tämän selvityksen tavoitteiden ulkopuolella. Laaditut skenaariot jäljittelivät ennallistamisasetuksen erilaisten toteutusvaihtoehtojen suuruusluokkia pinta-alaltaan laajoissa metsäisissä luontodirektiivin luontotyypeissä (boreaaliset luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot). Ennallistaminen kuvattiin uusina metsien käyttörajoituksina: boreaalisissa luonnonmetsissä ennallistaminen oli kohteiden siirtämistä pois puuntuotannosta (suojelu) ja lehdoissa, harjumetsissä sekä puustoisilla soilla niiden siirtämistä rajoitettuun puuntuotantoon (jatkuvapeitteinen kasvatus, poimintahakkuut). Työssä verrattiin ennallistamisskenaarioiden hakkuukertymäarvioita perusuraan eli PERUS-skenaarioon, jossa hakkuiden ja puuston kehitys noudattaa valtakunnan metsien inventoinneissa havaittua kehitystä ja metsiin ei kohdistu uusia käyttörajoituksia. Laskenta toteutettiin EFDM-mallilla ja puustotietoina käytettiin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI13) puustotietoja. Arvonlisäysvaikutuksia arvioitiin hyödyntäen Metsäbiotalouden tiedepaneelin aiemmassa Lankusta lääkkeisiin -raportissa esitettyä lähestymistapaa, jossa arvonlisäys perustuu arvioihin eri tuotteiden tuotantomääristä ja tuotekohtaisista arvonlisäyksistä. Tuotteiden tuotantoon käytettävissä oleva puumäärä perustui skenaariomallinnusten tuottamaan hakkuukertymään sekä oletukseen puun nettotuonnista (3,5 milj. m3/v), ja tuotteiden tuotantoa sopeutettiin vastaamaan käytettävissä olevaa puumäärää. Ennallistamisskenaarioita laadittiin kolme: SUOTUISA95, KAKSINKERTAINEN ja SUOTUISA. Skenaarioiden erot perustuivat boreaalisten luonnonmetsien pinta-alan lisäämiseen kohti suotuisaa viitealaa ennallistamisasetuksen palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi. SUOTUISA95-skenaariossa boreaalisten luonnonmetsien pinta-alaa lisättiin kohti niiden arvioitua vuoden 1995 pinta-alaa ennallistamalla vaiheittain puuntuotannon maan metsiä 300 000 hehtaaria. KAKSINKERTAINEN-skenaariossa tavoiteltiin boreaalisten luonnonmetsien nykyisen pinta-alan kaksinkertaistamista, ja puuntuotannon maan metsiä ennallistettiin vaiheittain 1,4 miljoonaa hehtaaria. SUOTUISA-skenaariossa tavoiteltiin boreaalisten luonnonmetsien luontotyyppien suojelutasoarvioinnin mukaista 3,7 miljoonan hehtaarin suotuisaa viitealaa, ja puuntuotannon maan metsiä ennallistettiin vaiheittain 2,3 miljoonaa hehtaaria. Tulosten mukaan ennallistamisen taloudellisten vaikutusten suuruus riippuu oleellisesti siitä, kuinka suuria puuntuotannon metsämaan alueita ennallistamistoimet eli uudet metsänkäytön rajoitukset koskevat. PERUS-skenaariossa, jossa metsiin ei kohdistu uusia käyttörajoituksia, vuotuiset hakkuukertymät kohoavat noin 80 miljoonan kuutiometrin tasolle. Ennallistamisskenaarioista lievimmässä SUOTUISA95-skenaariossa hakkuukertymä pieneni enimmillään 3,4 miljoonaa kuutiometriä ja metsäsektorin arvonlisäys väheni 370 miljoonaa euroa vuodessa suhteessa PERUS-skenaarioon, kun metsäteollisuuden tuotantorakenne säilyi nykyisen kaltaisena. Kaikkien kunnianhimoisimmassa skenaariossa eli SUOTUISA-skenaariossa hakkuukertymä laski enimmillään 16,8 miljoonaa kuutiometriä ja metsäsektorin arvonlisäys 1,8 miljardia euroa vuodessa suhteessa PERUS-skenaarioon, kun metsäteollisuuden tuotantorakenne säilyi nykyisen kaltaisena. Investoimalla korkeamman jalostusasteen tuotantoon metsäsektorin arvonlisäystä on mahdollista kasvattaa verrattuna nykyisenkaltaisen tuotantorakenteen tilanteeseen. Vaihtoehtoisissa kehityspoluissa uusiin tuotteisiin investoitaisiin joko miljardi euroa tai kaksi miljardia euroa vuodessa nykyisten ylläpitoinvestointien lisäksi. Tulosten mukaan miljardin euron vuotuinen lisäinvestointi ei riitä SUOTUISA-skenaariossa korvaamaan ennallistamisen aiheuttamaa arvonlisäyksen pienentymistä, kun arvonlisäystä verrataan PERUS-skenaarion arvonlisäykseen metsäteollisuuden nykyisessä tuotantorakenteessa. Sen sijaan lievemmissä ennallistamisskenaarioissa SUOTUISA95 ja KAKSINKERTAINEN miljardin euron vuosittaiset lisäinvestoinnit tuottivat korkeamman arvonlisäyksen kuin PERUS-skenaario ja nykyinen tuotantorakenne, eli arvonlisäyksen pienentyminen pystyttiin korvaamaan ja ylittämään. Kahden miljardin euron vuotuinen lisäinvestointimäärä korvasi arvonlisäyksen pienentymisen myös SUOTUISA-skenaariossa ja tuotti yleisesti korkeimmat arvonlisäykset. Tulosten mukaan metsäisten luontotyyppien ennallistamisen vaikutukset hakkuukertymiin, metsäsektorin tuotantoon ja arvonlisäykseen voivat olla suuria, mikäli ennallistaminen toteutetaan siten, että se vaikeuttaa merkittävästi teollisuuden puun saatavuutta. Erityisesti vaikutusta on sillä, kuinka suurta boreaalisten luonnonmetsien suotuisaa viitealaa tavoitellaan. Ennallistamistoimien negatiivisia taloudellisia vaikutuksia voidaan tasapainottaa investoimalla korkeamman arvonlisäyksen tuotteiden tuotantoon tasolla, joka vastaa metsäsektorin investointien nykytasoa tai joka kasvaa yli nykyisen huipputason. Vaikka tässä selvityksessä tarkastellut uudet tuotteet perustuvat tuotantoteknologioihin, jotka voidaan jo nyt skaalata teolliseen mittakaavaan, niiden markkinakysynnän kehitykseen liittyy epävarmuuksia, mikä lisää investointien riskejä. Riskejä kasvattaa myös toimintaympäristöön, kuten poliittisiin päätöksiin, liittyvä epävarmuus ja erityisesti epävarmuus raaka-aineen saatavuudesta tulevaisuudessa. Politiikkasuositukset: • Investointiympäristön ennakoitavuuden ylläpitämiseen olisi panostettava yli hallituskausien. Kaikissa skenaarioissa uuden tuotannon investoinnit nostivat arvonlisäystä, ja sitä voisi vauhdittaa ensimmäisiä tuotannollisia investointeja tukemalla. • Ennallistamisen toimeenpanon suunnittelussa on syytä arvioida ja tulkita toimenpiteiden talousvaikutuksia suhteuttaen näitä metsäluonnon elpymiseen. Koska ennallistamisessa on kyse vuosikymmeniä kestävästä prosessista, tulee ennallistamista - sen kohdentamista, kustannuksia ja vaikutuksia - suunnata ja aikatauluttaa karttuvan seuranta- ja tutkimustiedon pohjalta. • Ennallistamisen vaikuttavuuden varmistamiseksi on tärkeä käynnistää ennallistamistoimet monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla kohteilla, joilla positiiviset vaikutukset elinympäristöjen laatuun ja uhanalaisiin lajeihin ovat todennetusti suurimmat. • Koska ennallistamisesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, olisi alueiden sijoittelussa pyrittävä siihen, että saadut taloudelliset hyödyt, esimerkiksi vältettyjen kustannusten muodossa, olisivat mahdollisimman suuret. Tällaisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi erilaiset lisääntyneet suojavaikutukset (mm. tulvat).