Koivutisleen vaikutus maaperäeliöihin ja kasveihin

Abstract

Koivutisle on grillihiilituotannon sivutuote, jonka käyttö kasvinsuojeluaineena on uusi innovaatio. Näin ollen tisleen ja koivutervan vaikutuksista maaperäeliöihin ei ole ollut tutkimustietoa. Torjunta-aineiden ympäristövaikutuksiin liittyvät tiedot ovat tärkeitä, koska synteettisten torjunta-aineiden haittavaikutukset ovat herättäneet yleisen huolestumisen kasvinsuojelun haitallisuudesta. Lisäksi EU:n uuden torjunta-ainepolitiikan päätavoitteena on löytää haitattomia torjuntavaihtoehtoja ja aineita. Myös ympäristövaikutuksia osoittavat tiedot ovat välttämättömiä, kun haetaan rekisteröintiä kasveista valmistettaville kasvinsuojeluaineille ja biosideille. Tutkimme tässä koesarjassa koivutisleen ekotoksisia vaikutuksia maaperän hyötyeliöihin ja kasveihin. Osa kokeista tehtiin laboratoriotutkimuksina ja osa kenttäkokeina. Tisleen LC50-arvot määritettiin lierotesteissä (Aporraectodea caliginosa) sekä hyppyhäntäisten (Folsomia candida) lisääntymistutkimuksissa. Tulokset osoittivat, että koivutisle ei ole haitallista maaperän hyötyeliöille. Koivutisleellä käsitellyt testikasvit vioittuivat, mutta toipuivat tisleen vaikutuksista kahdessa ja puolessa kuukaudessa. LC50-arvo oli lierotestissä 6560 mg tislettä/kg maata ja EC50-arvo oli 5100 mg/kg tutkittaessa tisleen vaikutusta hyppyhäntäisten lisääntymiseen. Nämä tulokset tarkoittavat käytännössä sitä, että tislekäsittelyn (konsentraatiot 500 1360 l/ha) aiheuttamat riskit maaperän hyötyeliöille ovat merkityksettömiä ja lyhytaikaisia verrattuna perinteisten synteettisten kemikaalien aiheuttamiin riskeihin. Kasviperäiset aineet ovat siten tärkeä osa teknologiakehitystä, jolla voidaan vähentää kasvinsuojelun ympäristöhaittoja.

The use of botanically derived birch tar oil (BTO) is a new innovation in plant protection for the biocontrol of various weeds, harmful insects and rodents. Due to its novelty as a plant protection product, a lack of comprehensive information concerning the effects of BTO on non-target soil organisms is available. In this study we examined the impact of BTO on non-target soil organisms (Aporrectodea caliginosa, Folsomia candida) and plants (Poa sp., Festuca sp., Taraxacum officinale, Trifolium repens, Aegopodium podagraria) using laboratory toxicity tests and field experiments. In addition, we determined the LC50 values of BTO to the earthworm (Aporrectodea caliginous) and to offspring production of the collembolan (Folsomia candida). Overall, our results showed that the effects of BTO on soil fauna were mostly insignificant when compared to results obtained for control studies. Initially, BTO appeared detrimental to the growth of plants directly after application, however, this effect was short-term; after a period of 2.5 months, the growth of most of the plant species recovered completely from the original application. The LC50 for A. caliginosa was 6560 mg BTO/kg dry soil and EC50 for juvenile production of F. candida was 5100 mg BTO/kg dry soil. The results indicate that the risk caused by BTO (concentration 500 1360 L/ha) to the soil environment is insignificant and short-term as compared to the many chemical products applied for similar purposes. These substances could be listed as Minimal Risk Pesticides as many essential oils in USA.