Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen strategia ja kehittämissuunnitelma 2014-2020 : KnowSheep hanke

Abstract

Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudessa lihantuotannon lisäksi lampailla on huomattavan suuri merkitys maisemanhoidossa, palveluyrittäjyydessä ja lampaan villaan liittyvässä käsityöyrittäjyydessä. Alueella on vähän ainoastaan lammastalouteen keskittyneitä maatiloja. Moni-muotoisen lammastalouden ja monialayrittäjyyden takia oli tärkeää rakentaa rannikko- ja saaristoalueelle lammastalouden strategia ja kehittämissuunnitelma, jossa painottuvat alueen omat erityispiirteet. Tämä raportti on laadittu KnowSheep -hankkeeseen sisältyneestä MTT:n tutkimusosiosta, jossa rakennettiin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudelle strategia, laadittiin kehit-tämissuunnitelma seuraaville 5–10 vuodelle ja muotoiltiin tiekartta, jossa kuvataan tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia konkreettisia toimenpiteitä. Nämä perustuvat kyselytutkimuksen tuloksiin, yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin ja pidettyjen työpajojen tuotoksiin. Rannikko- ja saaristoalueen lammastalouden monimuotoisuuden takia strategian ja kehittämissuunnitelman paino-pisteiksi nousivat yritystoiminnan kehittäminen, vastuullinen liiketoiminta ja verkottuminen. Lammastalouden liiketoimintamallien ideointi ja yritystoiminnan kehittäminen luovat uudenlaista tarjontaa markkinoille. Lampaan ja lammastuotteiden nykyinen trendikkyys avaa mahdollisuuden uusille tuoteinnovaatioille. Lammastuotteiden ja palvelujen kehittämisessä keskeisinä tavoitteina tulisi olla asiakaslähtöisyys ja vastuullisuuden tuottaman lisäarvon hyödyntäminen asiakastyössä ja markkinoin-nissa Yritysten välinen tiiviimpi verkottuminen antaa mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen volyymin kasvattamiseen sekä kustannustehokkuuteen. Yrityksille strategialähtöisen toimintatavan omaksuminen olisi erittäin hyödyllistä. Selkeä mutta riittävän haastava visio on välttämätön. Verkottuneiden yritysten strategiset tavoitteet voivat olla roolien mukaisesti osin yrityskohtaisia osin yhteisiä. Tiekartta kuvaa konkreettisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät asetettuihin tavoitteisiin. Tiekartan avulla voidaan myös seurata tavoitteiden toteutumista. Yritystoiminnan kehittämisen lisäksi strategiaprosessin kautta on mahdollista viedä eteenpäin sekä hallinnon vastuulle kuuluvia säädöksellisiä muutostarpeita että tutkimukselle suunnattuja kehittämishaasteita. Elinkeinon tarpeista lähtevä soveltava tutkimus tuottaa todennäköisimmin tuloksia elinkeinon haastavimpiin kysymyksiin ja luo pohjaa myös hallinnolliselle kehittämiselle. Lammas-yritysten välisen verkottumisen lisäksi elinkeinon, tutkimuksen ja hallinnon verkottuminen on entistä välttämättömämpää. Toimialan kehittämisen lähtökohtana ja keskeisinä vaikuttajina ovat kuitenkin yrittäjäkenttä ja toimialaan liittyvät yritykset.