Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Helsingissä kulutettavan rukiin energiataseeseen

Abstract

Rukiin tuotantoon kuluu luomuviljelyssä lähes puolet vähemmän energiaa tuotettua viljakiloa kohden kuin tavanomaisessa viljelyssä. Myös Saksasta tuotu tavanomaisesti viljelty ruis voittaa suomalaisen tavanomaisesti viljellyn rukiin selvästi, kun vertaillaan niiden tuotantoon ja kuljetuksiin yhteensä kuluvia energiamää-riä. Vertailtujen vaihtoehtojen energiankäytön eroilla on merkitystä sekä ympäristön että kansantalouden kannalta. Tutkimuksessa vertailtiin kotimaisen luomu- ja tavanomaisen rukiin sekä saksalaisen tavanomaisesti viljel-lyn rukiin tuotannossa kuluvia energiamääriä. Tarkoituksena oli selvittää, mikä kolmesta rukiin tuotanto-vaihtoehdosta kuluttaa vähiten energiaa tuotettua ruiskiloa kohden, kun ruis lisäksi tuodaan kulutettavaksi Helsinkiin. Tulokseksi saatiin, että energiankulutus on suomalaisella luomurukiilla 2,87 megajoulea (MJ) tuotettua kiloa (kg) kohti, suomalaisella tavanomaisella rukiilla 5,29 MJ/kg ja saksalaisella tavanomaisella tuontirukiilla 3,27 MJ/kg. Luonnonmukaisessa viljelyssä työkoneiden käyttämiä polttonesteitä kuluu enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä. Tavanomaisessa tuotannossa käytettyjen torjunta-aineiden ja etenkin lannoitteiden valmistukseen kuluva energiamäärä on kuitenkin niin suuri, että kokonaisuudessaan luonnonmukaisessa rukiinviljelyssä kuluu vähemmän energiaa tuotettua ruiskiloa kohden. Viljan kuivaus rasittaa suomalaisen rukiintuotannon energiatasetta melko paljon, sillä sen vaatima energiamäärä on luonnonmukaisessa viljelyssä noin kolmasosa ja tavanomaisessa viljelyssä noin viidesosa kaikesta tuotantoon kuluvasta energiasta. Saksalaisen rukiintuo-tannon energiataloudellisuutta lisääkin se, että Saksassa viljaa ei yleensä tarvitse kuivata. Viljan kuljetuksiin kuluu kaiken kaikkiaan suhteellisen vähän energiaa. Etenkin laivarahti kuluttaa kuljetet-tua kiloa kohden varsin vähän energiaa. Tämä yhdessä Saksan suotuisten luonnonolosuhteiden kanssa tekee saksalaisesta tavanomaisesti viljellystä tuontirukiista kotimaista tavanomaisesti viljeltyä ruista energiatalou-dellisemman vaihtoehdon. Rukiin viljelypaikasta riippuen myös maantiekuljetusten pituus ja polttoaineen-kulutus vaihtelevat, mutta tällä ei herkkyystarkastelun perusteella ole vaikutusta vertailtujen vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen energiankulutusta tarkasteltaessa. Luonnonmukainen rukiinviljely on tutkimuksen mukaan merkittävä mahdollisuus lisätä suomalaisen rukiin-tuotannon energiatehokkuutta. Erityistä huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä tuotantotavasta riippumatta siihen, että esimerkiksi suhteellisen suuren osan kokonaisenergiankulutuksesta muodostava viljankuivaus voitaisiin öljyn käytön sijasta toteuttaa uusiutuvien energialähteiden avulla. Tällöin fossiilisen energian käyttö vähenisi tuntuvasti niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessakin viljanviljelyssä. Näin energian-käytön haitalliset vaikutukset pienenisivät ja esimerkiksi kasvihuoneilmiötä voimistavat päästöt vähenisivät tältä osin huomattavasti.

The aim of the study was to find out the impact of production method and production area when evaluating energy consumption in life-cycle analysis or rye. It is assumed that transportation and fertilizer production are the most important energy consumption factors in grain production. This study attemps to find out the importance of all the different factors which are involved in the energy consumption in rye production. The objects of study is rye consumed in Helsinki. The results of the study show that production of fertilizers in the biggest factor in the rye production chain. Therefore organic rye tillage is not as intensive in energy usage as conventional practises. Difference between these two alternatives is almost 50 % when rye is cultivated in Finland. The third alternative in the study was rye producted in Germany as part of rye consumed in Finland is imported. The German rye was clearly better than Finnish one when the criterior is energy consumption, but not as good as Finnish organic rye. The energy consumed in transportation does not play a big role in total energy consumption of rye consumed in Helsinki. For that reason and due to good cultivation conditions in Germany, the need of energy is more per unit of rye producted in Finland as imported rye. We can see that in Finland the use of energy input in agriculture should be improved. The biggest opportunity for this is the movement for organic cultivation. On the other hand, use of non-renewable energy sources should be replaced by renewable energy production, for example in grain drying. Then the negative effects of energy use would be decreased and Finnish rye could be more competitive measured by energy accounting when compared to other production possibilities.