Control by arbuscular endomycorrhizae of Pratylenchus brachyurus in pineapple microplants

Abstract

Ananaksen juuristosta tavattua ankeroista Pratylenchus brachyrus pidetään merkittävänä taudinaiheuttajana ananasviljelyksillä. Mikrolisättyihin ananaslajikkeisiin 'Queen Tahiti', 'Smooth Cayenne' ja 'Spanish' siirrostettiin Glomus-mykorritsasientä ja/tai ne tartutettiin P. brachyrus -ankeroisella. Siirrostus ja tartutus suoritettiin välittömästi ananaksen in vitro -vaiheen jälkeen tai kuukautta myöhemmin. Ankeroinen ei haitannut mykorritsallisten taimien kasvua. Ankeroisen aikainen tartutus heikensi mykorritsattomien taimien kasvua mutta myöhäinen tartutus ei. Mykorritsan ansiosta ankeroisten lukumäärä/juurigramma väheni ankeroistartutuksen ajankohdasta riippumatta. Ankeroiset vähensivät merkittävästi mykorritsasienen kokonaisinfektiota lajikkeissa 'Queen Tahiti' ja 'Spanish' mutta eivät vaikuttaneet metabolisesti aktiivisten arbuskeleiden kehitykseen tutkittujen kolmen lajikkeen juuristossa. Mykorritsasiirrostus lisäsi kasvien versojen fosforipitoisuutta. Aikainen ankeroistartutus vähensi hiukan mykorritsattomien kasvien kivennäispitoisuuksia.

Pratylenchus brachyurus (Godfrey) Filip & Schurr-Steekh. has been reported in association with pineapple roots and is considered as an important pathogen on pineapple. Microplants of Queen Tahiti, Smooth Cayenne and Spanish varieties were inoculated with Glomus sp. (LPA21) and/or P. brachyurus at transplanting from axenic conditions or one month later. The presence of the nematode did not affect shoot growth of endomycorrhizal plants. Late P. brachyurus inoculation did not influence growth of nonmycorrhizal plants while early pathogen application caused reductions in nonmycorrhizal plant growth. Nematode number per g of root was significantly decreased for endomycorrhizal plants when pathogen was introduced at outplanting or one month later. Nematode inoculation affected endomycorrhizal colonization estimated by non vital staining for the Queen Tahiti and Spanish varieties but did not alter development of metabolically active arbuscules in roots of the three varieties. P concentration of endomycorrhizal shoots was higher for all treatments and P. brachyurus tended to decrease mineral concentration of nonmycorrhizal plants with early nematode application.