Saksan malli uusiutuvan energian ja hajautettujen järjestelmien edistäjänä : kirjallisuusselvitys kehityksen ajureista ja haasteista

Abstract

Saksassa 1990-luvulla päätetty uusiutuvan energian edistämispolitiikka on saanut johdatettua uusiutuvien energialähteiden käytön huomattavalle kasvukäyrälle. Tässä selvityksessä läpikäydyn kirjallisuuden mu-kaan kasvihuonekaasupäästöt Saksassa ovat vähentyneet 25,5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012. Pääs-tövähennysten saavuttamisessa on uusiutuvan energian tuotannon vahva lisäys ollut merkittävässä roolis-sa. Kehityksestä huolimatta Saksa on edelleen riippuvainen ydinvoimasta ja fossiilisesta polttoaineesta sillä vaikka absoluuttisesti tarkastellen uusiutuvan energian kasvuvauhti on ollut vahvaa, uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vain 12 % luokkaa. Vallitseva näkemys kuitenkin on, että Saksan odotukset uusiutuvan energian lisäämisestä tullaan saavuttamaan ja ylittämäänkin, jos nykyistä toimintaympäristöä kehitetään suotuisaan suuntaan. Keskeisiä tekijöitä ovat uusiutuvan energian integ-rointi markkina- ja kokonaisjärjestelmään, sähköverkkojen ja sähkönvarastointikapasiteetin kasvattami-nen, voimaloiden joustavuus ja kuorman optimoinnin hallinta. Riskinä hajautetun energian tuotannon lisäämisessä pidetään, että Saksa kasvattaa riippuvuuttaan hiilestä reservikapasiteettina. Tämä näkyy sii-nä, että lyhyen tähtäimen investointeja tehdään enemmän hiilivoimaloihin kuin kaasuvoimaloihin. Tär-keintä saksalaisille on kuitenkin energiantarjonnan turvaaminen ja kohtuullisista kustannuksista huoleh-timinen. Saksan hajautunut markkinarakenne ja poliittisen päätöksenteon hajautuminen ympäristö- ja talousminis-teriöille ja osavaltioille on jossain määrin tehokkaan uudistusten läpiviennin hidaste. Esteiksi energiajär-jestelmän muutokselle nähdään epäselvä ja epäluotettava poliittinen sääntely-ympäristö, julkisen hyväk-synnän puute tarpeellisille keinoille sekä verkkojen laajentamisen hitaus. Kunnallisten liikelaitosten aktii-visuus ja kansalaisomisteiset energiaosuuskunnat luovat kuitenkin dynaamisuutta energiauudistuksen toimintaympäristöön. Mm. kansalaisten aloitteellisuus on johtanut vakaan teknologisen perustan syntymi-seen. Kunnallisten toimijoiden vahvistuva asema tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää nykyistä enemmän poliittisia sekä alueellisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin liittyviä tavoitteita energiayhtiöiden omaan talou-delliseen toimintalogiikkaan. Kunnalliset energiayhtiöt ovat kykeneviä huomioimaan paikallisten yhteisö-jen alueelliset tarpeet puhtaasti taloudellisten tarkoitusperien ohella. Muihin Euroopan unionin maihin verrattuna sähkön hinta Saksassa on keskimääräistä korkeampi. Korkea energian hinta on herättänyt viime aikoina keskustelua ja tuonut epäluottamusta uusiutuvaa energiaa koh-taan. Korkeat tuet ovat edistäneet Saksan uusiutuvan energian tuotantoa ja kehitystyötä, mutta myös muut maat ovat päässeet hyödyntämään Saksan teknologista kehitystä esimerkiksi koskien aurinkosähkö-järjestelmiä. Myös kohonneet energiakustannukset teollisuudessa ovat heikentäneet Saksan kansainvälistä kilpailukykyä. Korkeaa energianhintaa on kuitenkin kompensoitu teollisuudelle mm. kohdennetuilla hin-ta- ja verohelpotuksilla. Saksassa uusiutuvan energian tuet on kohdennettu Suomea laajemmin eri tuotantomuotojen (aurinkovoi-man, tuulivoiman, bioenergian, vesivoiman ja maalämmön) markkinoille tulon edistämiseen. Vakaata investointitoimintaympäristöä on edesautettu pitkäaikaisella uusiutuvan energian tukiohjelmalla, jossa on määritelty tuen taso ja kapasiteetin nousun aiheuttama tuen alenema ohjelman aikana. Saksassa pääsään-töinen tukimuoto on syöttötariffi, jota tukee osaltaan syöttöpreemio. Takuuhinnan lopullisia maksajia ovat sähkönkuluttajat, joten kuluttajille syöttötariffijärjestelmä on näyttäytynyt sähkön hinnan nousuna.Selvityksen mukaan saksalaiset suhtautuvat keskimäärin positiivisesti uusiutuvaan energiaan. Yksityiset kuluttajat ovat ottaneet aktiivisesti osaa hajautettuun tuotantoon osin ekologisten, osin taloudellisten vai-kuttimien tukemana, joista esim. jälkimmäiseen ovat vaikuttaneet öljyn ja sähkön hinnan nousu. Lisäksi saksalaisten yritysten innovatiivisuus ja rohkeus teknologisessa kehityksessä mainitaan sekä aurinkosäh-kö- että tuulivoimasektorin kehityksen keskeisenä ajurina. Saksa kilpaileekin USA:n ja Kiinan kanssa tuulivoima- ja aurinkosähköalan johtoasemasta. Moni yrityksistä tekee yhteistyötä myös tutkimussektorin kanssa. Hajautetulla ja uusiutuvalla energiantuotannolla onkin merkittävä rooli työllistäjänä.