Kylvöajan ja kasvinsuojelun vaikutus rukiin versoutumiseen, sadonmuodostukseen ja laatuun

Tutkimus koostui kolmesta koesarjasta, joissa selvitettiin eri tyyppisten ruislajikkeiden kehittymiseroja syksyllä ja kasvuun lähtöä keväällä sekä lajikkeiden kasvutavan merkitystä talvehtimiseen, satoon ja laatuun eri aikaan kylvetyissä ruiskasvustoissa. Koesarjoissa tutkittiin kahden tai kolmen kylvöajan lisäksi kasvinsuojelutoimenpiteiden ja kylvötiheyden merkitystä eri lajikkeiden viljelyssä. Tutkimuspaikat olivat vuosina 1999-2001 Mietoinen, Jokioinen, Pälkäne ja kylvötiheystutkimuksessa 2001-2002 lisäksi Ylistaro. Lajikkeet olivat Anna, Amilo, Bor 7068 ja hybridit Esprit ja Picasso. Kylvötiheyskokeissa oli mukana myös Riihi. Aikainen kylvö (viikko 32) lisäsi rukiin tuhoeläin-, kasvitauti- ja rikkakasviongelmia verrattuna myöhempiin kylvöaikoihin. Amilo ja hybridilajikkeet olivat alttiimpia lumihomeelle ja talvituhoille kuin kotimaiset jalosteet. Ne myös hyötyivät talvituhosienten torjuntaruiskutuksesta eniten. Normaaliin aikaan (viikko 34) tai myöhään (viikko 36) kylvettynä hybridilajikkeet versoivat syksyllä enemmän kuin suomalaiset jalosteet. Suurimmat sadot saatiin vuonna 2000 ja 2002 normaaliin aikaan ja vuonna 2001 myöhään kylvetyistä kasvustoista. Picasso osoittautui lajikkeista satoisimmaksi. Normaaliin aikaan kylvettäessä kylvösiemenmäärän vähentäminen 500 kpl/m2:sta ei vaikuttanut satoon merkittävästi. Myöhäisessä kylvössä siemenmäärä 350 kpl/m2 vähensi satoa.