Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus

Abstract

Tutkimuksessa selvittettiin yhdistetyn kannonnoston ja maanmuokkauksen ajanmenekki ja tuottavuus kuusileimikoilla sekä kantojen metsäkuljetuksen tuottavuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Aikatutkimusten perusteella laadittiin tuottavuusfunktiot kantojen nostolle ja metsäkuljetukselle. Kantojen nostossa työn tuottavuuteen vaikuttivat kantoläpimitta, kantojen hehtaaritiheys sekä maanmuokkaukseen kulunut aika. Metsäkuljetuksen tuottavuuteen puolestaan vaikuttivat metsäkuljetusmatka, kantojen hehtaarikertymä ja kuormatraktorin kuormakoko.Aikatutkimuksissa kantopuun puhdistamiseen ja paloitteluun kului 42 prosenttia tehotyöajasta ja kannon maasta irrottamiseen 18 prosenttia tehotyöajasta. Maanmuokkauksen sekä kantojen kasauksen osuus tehoajasta oli 15 ja 11 prosenttia. Nostojäljen tasauksen, työpistesiirron ja puomin kannolle viennin osuus oli puolestaan 3 7 prosenttia kaivukoneen tehotyöajasta. Maanmuokkauksen osuus kantojen noston tehoajanmenekistä oli keskimäärin 3.24 tuntia hehtaarille. Nostotyön tuottavuus oli 13.0 m³/tehotunnissa, kun kantoläpimitta oli 40 cm ja nostettavia kantoja oli 500 kappaletta hehtaarilla. Kun maanmuokkaus tehtiin nostotyön yhteydessä nostotyön tuottavuus laski 9.2 m³:iin tehotunnissa.Metsäkuljetuksessa kantojen kuormaukseen kului 57 % tehotyöajasta ja kuorman purkamiseen tienvarsivarastolla 25 % tehotyöajasta. Kun otetaan huomioon kuormatraktorin siirtymiset varasto-paikalla kuorman purkamisen yhteydessä (1%) ja varastopaikan siistimiseen kulunut aika (1 %), oli kuorman purkamisen ajanmenekki yhteensä 27 % tehotyöajasta. Kuormausajon osuus tehoajasta oli 3 % ja kuormausajoon liittyvän peruuttelun ja kääntymisten osuus 1 % tehotyöajasta. Tyhjällä kuormalla ajon osuus oli 5 % ja kuormattuna ajon 6 % tehotyöajasta. Kantojen lähikuljetuksen tuottavuus oli 7.8 m³ tehotunnissa, kun metsäkuljetusmatka oli 250 metriä, kuormakoko 7.0 m³ ja kantojen kertymä hehtaarilta 60 m³. Kuormakoon kasvattaminen 7.0 m³:stä 13.0 m³:iin paransi työn tuottavuutta 1.0 m³ tehotunnissa. Aikatutkimuksissa keskimääräinen kuormakoko oli 8.6 m³ kanto- ja juuripuuta. Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin Excel-pohjainen laskentaohjelma, jonka avulla käyttäjä voi leimikkotietojen pohjalta laskea kantopuun kertymän ja energiasisällön työmaalla sekä kantomurskeen tuotantokustannukset eri tuotantomenetelmillä. Laskentaohjelmalla voi tehdä herkkyysanalyysiä esim. kuormakoon, materiaalin kosteuden, maanmuokkauskorvauksen, metsä- ja kaukokuljetusmatkan sekä kantopuun kertymän vaikutuksesta korjuukustannuksiin ( /MWh tai /m³). Lisäksi ohjelma laskee leimikkotietojen avulla arvion hehtaarikohtaisesta ajanmenekistä metsäkuljetuksessa ja yhdistetyssä kantojen nosto- ja maanmuokkaustyössä. Laskentamallin perimmäisenä tarkoituksena oli muuntaa saadut tutkimustulokset helppotajuiseen ja käytäntöä palvelevaan muotoon.