Poronhoito sotaharjoitusalueella - tapaustutkimus Rovajärveltä

Abstract

Tutkimus koskee Puolustusvoimien Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen vaikutuksia Pyhä-Kallion paliskunnan poronhoitoon. Alueen pinta-ala on 1 078 km2 ja se kattaa runsaan neljänneksen koko paliskunnasta ja puolet ns. Keskipalkisen alueesta. Se on perustettu 1940-luvun lopulla, ja nykyisin Puolustusvoimilla on alueella erilaisia harjoituksia noin 220 päivänä vuodessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ampuma- ja harjoitusalue on vaikuttanut/vaikuttaa 1) talvilaitumien kuntoon, 2) porojen alueelliseen jakautumiseen, 3) teuraspainoihin ja vasaprosenttiin, 4) poronhoitotöiden suorittamiseen sekä 5) poronhoidon kustannuksiin. Ne ovat aiheita, jotka ovat jatkuvasti esillä paliskunnan ja Puolustusvoimien neuvotteluissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli haittojen entistä tarkempi numeerinen kuvaus ja mahdollisuuksien mukaan myös niiden arvottaminen. Jäkälikkötunnuksia ja papanakasatiheydellä ilmaistuja suhteellisia porotiheyksiä koskeva maastoaineisto käsitti yhteensä 250 koelaa/-aluetta, joille tehtiin 1 004 ympyräkoealaa (50 m2) ja 5 020 näyteruutua (2 500 cm2). Koealoista/-alueista 77 sijoittui Rovajärven harjoitus- ja ampuma-alueelle ja loput muualle Pyhä-Kallion paliskuntaan sekä sen naapuripaliskuntiin Hirvasniemelle, Syväjärvelle ja Poikajärvelle. Jäkälien peittävyysprosentit ja keskipituudet eivät poikenneet olennaisesti ympäröivien alueiden vastaavista tunnuksista. Kuivilla kankailla, jäkäläisyytensä ansiosta tärkeimmällä talvilaiduntyypillä, ampuma- ja harjoitusalueen suhteelliset porotiheydet olivat 36 % ulkopuolisen alueen porotiheyksistä. Vähemmän tärkeillä kuivahkoilla kankailla ero oli prosentuaalisesti samaa suuruusluokkaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,06). Laiduntamismahdollisuuden supistumista arvioitiin eri laskentatavoilla. Varovaisin arvio perustui oletukselle, että ilman häiriötekijöitä ampuma- ja harjoitusalueen porotiheys vastaisi Keskipalkisen keskimääräistä porotiheyttä; ampuma- ja harjoitusalueelta puuttui talvella 770 1 310 poroa, ts. ne elivät alueen ulkopuolella. Kun oletettiin, että porot jakautuvat maastoon jäkälävaroja vastaavasti, arviot olivat suurempia.Vasonta-aikaan ajoittuvat sotaharjoitukset saavat aikaan sen, että ampuma- ja harjoitusalueen pohjoispuolelle muodostuu suuria kesätokkia, joissa vasojen teuraspainot ja vasaprosentit jäävät erilaisista häiriötekijöistä ja kiristyneestä ravintokilpailusta johtuen alhaisemmiksi kuin muilla alueilla. Teurastilastojen perusteella teuraspainon aleneminen arvioitiin 1 kg:ksi/vasa, ja se koski vuosittain keskimäärin 1 710 vasaa. Eri menetelmiä käyttäen vasaprosentin aleneminen määritettiin 5 %-yksiköksi, mikä tarkoittaa yhteensä 140 vasan vähennystä vuosittain.Työmenekki (pv/lukuporo) on ollut Pyhä-Kalliossa 1,9-kertainen (0,86 vs. 0,46) ja hoitomaksu ( /lukuporo) 1,5-kertainen (47,5 vs. 30,9 ) naapuripaliskuntiin verrattuna. Kun paliskuntien välillä ei ilmennyt olennaisia eroja töiden kirjauksessa tai päiväpalkoissa, ero liittyy ainakin pääosin ampuma- ja harjoitusalueen vaikutuksiin. Alkutalven harjoituksista oli seurauksena myös se, että keskimäärin 24 % poroista pystyttiin erottelemaan vasta tammi-helmikuussa, jolloin teuraspainot olivat alentuneet keskimäärin 2,1 kg/teuras. Poronhoitovuosina 2002/2003 2009/2010 painojen aleneminen koski keskimäärin 336 poroa (vaihtelu 142 884 poroa).Budjetti- ja aikarajoitteista johtuen tutkimuksessa keskityttiin vain merkittävimpiin haittoihin, joista osa pystyttiin arvottamaan, osasta esitettiin vain suuruusluokat.